Merete
//Kirjoittaja: Saaga
//Erakko | Klaanien läheinen kaksijalkala
Rentouduin hieman, kun Tähdenlennoksi esittäytynyt kissa puhu lempeästi eikä yhtään vihaisesti tai agressiivisesti. Pidin kuitenkin puolustelevan olemukseni yllä ja kynteni esillä. En hyökkäisi, jos toinenkaan ei.
“Oletko nälkäinen? Voit ottaa kalani. En tarvitse sitä. Söin jo itse ja ystäväni ovat varmasti löytäneet jo lisää ruokaa muutenkin”, naaras naukui edelleen rauhallisesti. Hän tuuppasi tassullaan laskemaansa kalaa eteenpäin. Niljakas saaliseläin liukui hangessa minun tassujeni juureen. Haistelin sitä. Olin hyvin nälkäinen. En ollut saanut kunnolla syödäkseni ja se varmasti näkyi. Turkkinikin oli valtavassa sotkussa ja olin niin säälittävä, että jos naaraalla olisi ollut pahat aikeet, olisi hän jo tehnyt minusta variksen ruokaa. Nappasinkin siis palan kalasta ja pureskelin. Se maistui hassulta. En ollut ennen syönyt kalaa.
“Ystäväsi?” totesin kysyvästi, kun olin saanut ensimmäisen palasen kalasta syötyä.
“Niin, minä elelen parin ystäväni kanssa”, Tähdenlento kertoi ja katseli minua, kun nappasin toisen palan kalasta. Hänellä taisi todellakin olla onnea ruuan kanssa, koska minä en olisi pystynyt antamaan saamaani ruokaa yhtään kellekään. Tarvitsin kaiken itse.
“Onko siitä hyötyä?” esitin toisen kysymyksen. Tähdenlentoa se ei kuitenkaan näyttänyt haittaavan.
“Onhan siitä. On aina seuraa ja ruuan hankkiminen on helpompaa, kun useampi osallistuu hommaan yhdessä. Voin viedä sinut leiripaikallemme, jos tahdot. Voimme auttaa sinut parempaan kuntoon”, vanhempi naaras vastasi. Hän vaikutti olevan tosissaan. Vaikka jokainen soluni pani päätöstäni vastaan, oli minun pakko suostua. En tiennyt kuinka kauan enää selviäisin yksin.
Söin loput kalasta nopein haukuin ja vastasin sitten: “Se olisi kilttiä.”
“Tulehan sitten”, toinen vastasi ja lähti johdattamaan minua kujaa pitkin. Olin suurempi kokoinen kuin Tähdenlento, mutta siitä ei ollut juurikaan hyötyä nyt, kun olin näin nälkäinen enkä edes kyennyt kunnolla liikkumaan nopeasti. Vaikka olin juuri syönyt, minun vatsani tahtoi lisää. Olin ollut niin kauan syömättä, että en toisaalta ihmetellyt. Ei voinut tehdä hyvää olla nälkäinen kokoajan.
//Tähteröinen?
