Mirri
//Kirjoittaja: Saaga
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön pesä
//Viikonlopun kp-boosti//
Malvaruusu ei selvästi ollut vakuuttunut sanoistani ja näytti vain ärsyyntyneeltä. Naaras napautti hännällään ilmaa ja tassutti edelleni. Katsoin tassujani ja koitin ajatella jotain mukavaa, jotta partio sujuisi nopeammin. Kaksijalkalan kadut näyttivät paljon karummille, kuin ne joilla olimme vaelleet Roihun kanssa oman kotitaloni lähistöllä. Silloin olin vielä tosissani elätellyt toivoa emon ja isän löytämisestä, vaikka en edes tiennyt oliko isä selvinnyt pois talosta ja mihin emo oli matkannut kaksijalkojen kanssa. Tassujen tömähtely sai minut hermostuneeksi. Jokaisen kissan tassut osuivat maahan eri aikaan. Päässäni pyöri monta ajatusta päällekäin. Ajattelin isää ja emoa, kulkikissoja, yhteisöä, Roihua, kaksijalkoja. Melkein säikähdin ulos turkistani, kun hirviö edessämme heräsi. Loikkasin piiloon yhden peltisen korin taakse. Myös muu partio vetäytyi pois päin, mutta kukaan kissoista ei näyttänyt pelästyneeltä. Tulin piilopaikastani esiin hyvin nolostuneena. Nuolin rintaani ja pörrötin toisella etutassuistani toista korvaani. Ehkä kukaan ei ollut huomannut mokaani.
***
Päästyämme takaisin kujakissayhteisön pesään olin jo aivan poikki. Kaikki äänet, valot ja hajut sattuivat minua. Menin Roihun luokse varjoisaan pesänurkkaukseemme. Hän varmasti haistoi jo laantuvan pelkotuoksuni. Roihu nuolaisi poskeani ja naurahti.
“Turkkisi on aivan takussa. Autanko?” naaras kysyi lempeästi. Nyökkäsin ja kävin makuulle toisen kanssa. Roihu alkoi selvitellä takkuja turkistani. Kurkustani purkautui hiljainen kehräys.
“Oliko sinulla mukava partio?” Roihu kysyi nuolaisujensa välissä. Nyökkäsin taas ja painoin pääni tassuilleni. Roihu varmasti huomasi minun olevan hiljainen, mutta ei häntä haittaisi. Minua vain väsytti.
KP-boosti käytössä
