Muru
//Kirjoittaja: Koivu
//Kotikisu | Klaanien läheinen kaksijalkala
Murulla oli jo paljon parempi mieli nyt, kun Kalle oli ehdottanut piilosta leikkimistä ja suostunut unohtamaan Neposen edes hetkeksi. Muru tarjoutui etsimään ensimmäisenä. Kalle maukui innoissaan, että se sopi, ja Muru kääntyi istumaan kasvot seinää vasten nurkkaan.
Kilpikonnakuvioinen naaras alkoi laskea hitaasti päässään.
”Minä menen nyt!” kuului Kallen ääni yhtäkkiä. Silloin Muru tajusi, että hänen olisi tietenkin pitänyt laskea ääneen. Pikkuinen huvittunut hymy levisi Murun kasvoille. Onneksi Kalle ei nähnyt sitä. Murun mielestä Kalle oli ylivoimaisesti söpöimmillään juuri silloin, kun tämä vaikutti hieman hömelöltä.
Muru aloitti ääneen laskemisen kahdestakymmenestä alaspäin heti, kun kollin käpälien äänet olivat kadoneet kuulumattomiin. Reiluuden vuoksi tuuheaturkkinen naaras piti jopa silmänsä kiinni, ettei vain vahingossa näkisi Kallen hipsivän ohi.
”Kaksitoista, yksitoista, kymmenen…”, Muru jatkoi, vaikkei hän edes ollut varma, muistiko Kalle kaikkien lukujen järjestyksen.
”…Kolme… kaksi… yksi. Häntä piiloon, täältä tullaan!” Muru päästi leikkimielisen mrrau-äänen.
Hän etsi ensin oleskeluhuoneesta. Oleskelupedin takaa pilkotti harmaa häntä… Muru esitti, ettei huomannutkaan ja käveli ohitse eteenpäin.
//Kalle?:D
