Nefiri

296 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

//Kirjoittaja: Auroora

//Hahmon sijainti:

//Kujakissayhteisö

Nefiri rakasti Kujakissayhteisön uutta reviiriä. Erakoiden joukkio oli asustellut metsässä muutaman kuun, eikä valkoisella naaraalla ollut lainkaan ikävä meluiseen, haisevaan kaksijalkalaan. Vaikka hän oli itsekin kasvanut kaksijalkalassa, joka tosin oli kujakissayhteisön kotia huomattavasti pienempi, hän oli aina tuntenut kuuluvansa metsään.
Siksi Nefirin askeleet olivat keveät, kun hän kulki Eloklaanin entisillä alueilla partiossa mukanaan Deimos ja Hyökyaalto. Kaksijalkalassa oli ollut se hyvä puoli, että lehtikadon aikaan siellä oli lämpimämpää kuin metsässä. Tällä seikalla ei kuitenkaan ollut enää väliä, sillä hiirenkorva teki tuloaan rytinällä. Ilma tuoksui multaiselta ja elävältä, kun uudet kasvit työntyivät esiin loskaisten lumikerrosten alta ja riista heräili horroksestaan. Nefiri oli tavallista paremmalla tuulella, ja olisi todennäköisesti tällä tuulella pysynytkin, ellei hänen nenäänsä olisi yllättäen osunut vieraan kissan tuoksu. Eikä minkä tahansa kissan, vaan eloklaanilaisen: vaikka tuoksu oli ollut valkoiselle erakolle tuttu vasta muutaman kuun, ei hän voinut erehtyä heidän vihollistensa hajusta.
”Haistatteko tuon?” Nefiri kysyi partiotovereiltaan, mutta heidän ei tarvinnut vastata mitään: epäluuloiset ja jännittyneet ilmeet kertoivag tarpeeksi. Nefiri haisteli ilmaa tarkkaan, ja vaikka hän ei mikään mestarijäljittäjä ollutkaan, pystyi hänkin päättelemään, ettei kyseessö vaikuttanut onneksi olevan kuin yksi tunkeilija. Yhden kissan he hoitelisivat kolmeen pekkaan helposti.
Korvat höröllä Nefiri lähti kahden muun kanssa hajun perään. Heidän ei tarvinnut kulkea pitkään, ennen kuin rapina erään männyn alaoksilla paljasti eloklaanilaisen sijainnin. Valkoinen naaras siristi silmiään, kun huomasi oksien välistä pilkistävän kilpikonnakuvioisen kissan. Hänen ei tarvinnut alkaa huutelemaan tunkeilijaa alas, sillä naaras loikkasi pian kolmikon eteen aivan vapaaehtoisesti.
”Hei, minä olen Malvaruusu”, vieras kissa esitteli itsensä. ”Ajattelin liittyä joukkoonne, sillä Eloklaani on täynnä hiirenaivoja, jotka eivät ymmärrä hyvän päälle.”
Nefiri vilkaisi epäillen kahta muuta partiolaista. Oikeasti? Tämä oli Eloklaaniltakin heikko yritys.
”Luuletko, että olemme tarpeeksi sinisilmäisiä uskoaksemme sinua?” Nefiri kysyi silmät viiruina ja häntä ilmaa piiskaten. ”Sinun olisi parasta kertoa nopeasti, mitä oikeasti teet täällä.”

//Malva?

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *