Päivänsäde
//Kirjoittaja: EmppuOmppu
//Erakko | Kujakissayhteisön lähialueet
Ymmärsin Haavetassun huolen – jos olisin ollut hän, en olisi varmaan itsekään luottanut itseeni. Jostain syystä halusin kuitenkin saada kollin vakuutetuksi siitä, etten pettäisi häntä, kunhan pääsisimme perille. Halusin olla hänen luottamuksensa arvoinen ja varmistaa, että hän ei joutuisi ongelmiin kaappauksen vuoksi. Ilman häntä emme varmastikaan olisi selvinneet näin pitkälle – tai ainakaan itse en olisi.
”Minä lupaan, ettet joudu ongelmiin tämän takia”, lupasin tietäen, ettei sanani yksinään ehkä riittäisi vakuuttamaan entistä klaanikissaa. Taustani huomioon ottaen olisin ihan hyvin voinut valehdella nyt ja puukottaa häntä selkään vasta sitten, kun olisimme takaisin kaksijalkalassa kujakissayhteisön luona. Minulla ei ollut kuitenkaan pienintä aikomustakaan tehdä niin. ”Tiedän, että sinun on varmasti vaikea luottaa minuun – emmehän ole mitkään ylimmät ystävät – mutta aion osoittaa arvoni teoillani, jahka vain joskus olemme taas kotona.”
Haavetassu pysyi vaiti. Hän tutki minua katseellaan ikään kuin olisi yrittänyt löytää jotain, joka olisi voinut paljastaa huijauksen. Vastasin hänen katseeseensa tyynesti.
Näpäytin kollia kevyesti nenälle hännänpäälläni ja virnistin. ”No niin, eiköhän tämä tuijotuskilpailu riitä jo. On aika jatkaa matkaa. Perillä sinä voit opettaa kaikkia muita selviytymään metsässä”, mau’uin reippaasti ja otin askeleen Haavetassua kohti. Jäin katsomaan häntä hetkeksi silmiin, ennen kuin astuin hänen ohitseen ja lähdin tassuttamaan eteenpäin.
//Kharon?
