Päivänsäde
//Kirjoittaja: EmppuOmppu
//Erakko | Kujakissayhteisö
Saavuimme pesälle Kharonin kanssa kreivin aikaan, sillä Keijukainen ja Mäihä olivat juuri olleet aikeissa lähteä etsimään meitä. Tarjosin Kharonin nappaamaa myyrää kasvattajalleni peitelläkseni todellisen viivästymisen syytä, mutta Keijukainen – kuten arvata saattoi – ei innostunut ajatuksesta, aivan kuten ei Mäihäkään. Kaksikko palasi takaisin yläkertaan ja jätti meidät kahden Kharonin kanssa.
”Ajattelitko syödä sen yksin?” Kharonin kysymys sai minut siirtämään katseeni pois portaikosta, jonne Keijukainen ja Mäihä olivat aivan hetki sitten kadonneet. Myyrä lojui yhä jalkojeni juuressa, mihin Keijukainen oli sen jättänyt kieltäydyttyään ateriasta. Nälkä kurni vatsaani, ja niin se taisi kurnia myös Kharonin vatsaa tämän kysymyksestä päätellen.
Kohautin vähän lapojani ja virnistin kiusoittelevasti. ”Saatan ehkä syödäkin.”
Kharon ei näyttänyt vaikuttuneelta – tuskin edes huvittuneelta. Ilmeisesti nyt oli huono aika vitseille.
”Voimme jakaa sen”, huokaisin sitten ja työnsin myyrää kollia kohti. Tuolla kissalla ei ollut sitten minkäänlaista huumorintajua. ”Sinä saat aloittaa, sillä sinä sen saalistit.”
Kharonia ei tarvinnut kahta kertaa käskeä. Ilmeettömästi tämä siirsi tassullaan kuolleen eläimen lähemmäksi itseään ja rupesi etsimään siitä itselleen sopivaa kohtaa, josta puraista. Istuuduin alas ja odotin kärsivällisesti omaa vuoroani.
Olin salaa iloinen siitä, että Kharon oli päättänyt palata takaisin yhteisöön. Ei sillä, ettäkö hän olisi tehnyt sitä silkasta kiintymyksestä minuun tai muihinkaan yhteisön jäseniin, vaan hänen veljensä ja koston vuoksi. Mikäli Kharon olisikin päättänyt lähteä ja kääntää selkänsä kaksijalkalalle, Deimokselle olisi saattanut käydä pahemman kerran kalpaten. Kharonilla vaikutti kuitenkin edelleen olevan sydän paikallaan huolimatta nuivasta asenteestaan kaikkeen.
Kun Kharon oli valmis myyrän kanssa, tämä siirsi sen minun eteeni. Huiskaisin hännälläni ilmaa ilahtuneena ja kumarruin haukkaamaan siitä kohtaa, jossa oli vielä jäljellä mehukasta lihaa. En vain voinut ymmärtää, miten Keijukaisen ei tykännyt tästä!
”Millä mallilla minun ja Menninkäisen koulutus on sinun mielestäsi?” kysyin nuollessani suupielistäni verta ensimmäisen puraisun jälkeen. ”Olemmeko pian valmiita kohtaamaan klaanikissat?”
//Kharon?
