Puh
//Kirjoittaja: Aura
//Kotikisu | Klaanien läheinen kaksijalkala
Minä pistin merkille, että aikuisista kissoista Revontuli tuntui suhtautuvan tarjoukseeni hieman epäluuloisesti. Vaikka minä olin Revontulen vastakohta, pystyin kyllä ymmärtämään kollia. Nasukaan ei olisi ikinä mennyt nukkumaan kenen vieraan luokse ja osa erakoista tuntui myös kaihtavan kaksijalkoja. Minusta kaksijalat olivat mukavia, heiltä sai ruokaa ja lämpimän pesäpaikan. Sitten päässäni välähti, mutta en ehtinyt kertoa ideaani, kun Harjus keskeytti meidät tonkimalla roskia. Revontuli moitti nuorta kollia, mutta minun naamalleni levisi hieman huvittunut virne. Harjus näytti niin hassulta! Vaikka Revontuli oikeassa, koskaan ei tiennyt mitä roskien seasta voisi löytyä. Kerran kaksijalkani oli rikkonut sellaisen kiiltävän ja läpinäkyvän esineen mitä hän käytti juomakipponaan. Se oli hajonnut miljooniksi sirpaleiksi ja olin satuttanut tassuni niihin. Ja olin jopa joutunut leikkaajalle. Lopulta kaikki sirpaleet olivat päätyneet hänen muiden roskiensa joukkoon.
“Minulla voisi olla idea”, ehdotin ja sain kaikkien kolmen kasvot kääntymään minun puoleeni.
“Kerro toki?” Tähdenlento nyökkäsi samalla, kun Revontuli puhdisti Harjusta roskista.
“Minun kaksijalkani pihalla on sellainen pieni pesä. Siis minikokoinen kaksijalkalan pesä! Kaksijalkani ei käy siellä melkein koskaan, mutta siellä on pehmikkeitä missä on varmasti lämmin nukkua. Haluaisitteko te yöpyä siellä? Voitte te kyllä siis lähteä muuallekin”, ehdotin kolmikolle ystävällisesti hymyillen ja vilkaisin taivaalle. Taivas oli hämärtynyt jo aikoja sitten, pian olisi jo kylmä ja pitäisi palata takaisin kotiin. En kuitenkaan halunnut jättää uusia tuttavuuksiani pulaan. Minun oli niin vaikea ymmärtää miten kissat pystyivät yöpymään ulkona. Olin aiemmin yöpynyt Eloklaanissa ja vaikka siellä oli ollut paljon hauskoja kissoja, oli minun vaikea käsittää heidän tapaansa elää. En kuitenkaan halunnut tuomita ketään, en ollut sellainen kissa.
//Tähtönen?
