Rontti
//Kirjoittaja: Käärmis
//Erakko | Eloklaanin reviiri
Pian paikalle saapui kaksi kissaa. Rontti ei osannut sanoa oliko se hänestä enemmän hyvä vai huono asia. Kuitenkin toinen kissoista – laikukas ja ilmeisesti nuorempi naaras – esitteli itsensä Vienotassuksi ja seuralaisensa Uskolinnuksi. Rontti ei kerennyt jäädä ihmettelemään kaksikon nimiä kamalasti, kun hänen pitikin jo vastata kysymyksiin. Vienotassu kysyi hänen nimeään, oliko hän kunnossa ja mitä hän teki Eloklaanin reviirillä. Rontin kieli tuntui menevän hetimiten solmuun, kun häneltä kysyttiin yhtikäs mitään.
Ai.. ööh… Olen Rontti. Minä.. minä halusin tuota… halusin siis… tai siis kuulin, että Eloklaani ottaa kissoja joukkoihinsa ja minä vähän ajattelin, että voisin ehkä liittyä joukkoihinne”, raidallinen kolli takerteli. Vienotassu katsoi häneen hienoisesti hymyillen. Hän ryhtyi kehumaan Rontin nimeä, mutta pian hänen huomionsa kääntyi pensaaseen, josta kuului rapinaa.
“Ku- kuka siellä?” naaras kysyi asettuen hieman Rontin eteen. Rontti katsoi tätä ihmeissään. Vaikka pensaasta olisi voinut tulla vaikka vaarallinen peto, hän oli astunut raidallisen kollin eteen kuin suojatakseen häntä.
Pian pensaasta astui esiin taas kaksi kissaa. Ronttia alkoi huolestuttaa. Kuinka monta näitä kissoja oikein oli? Lotta oli kertonut hieman eri rooleista ja eri kissoista, mutta ei ollut kertonut mitään tarkkaa määrää heille. Ei kai heitä olisi vain kamalan paljoa?
“Hei Vienotassu!” toinen pensaasta saapuneista kissoista – mustaturkkinen läikikäs kolli – tervehti. Hänen mukanaan saapunut ruskea raidallinen naaras katsoi Ronttia.
“Kuka tämä on?” hän kysyi.
“Hänen nimensä on Rontti”, Uskolinnuksi esitelty kolli kertoi, kun Rontti vain seisoi hiljaa paikallaan.
“Oletko sinä Mesitähti?” Rontti kysyi varovasti mustalta läikikkäältä kollilta. Hän näytti hämmentyneeltä ja sitten hivenen huvittuneelta.
“En. Minä olen Nopsaliekki”, hän kertoi ja katsoi Ronttia hieman arvioivan oloisena.
“Ja minä olen Syreenisumu”, naaras Nopsaliekin vierellä kertoi. Rontti nyökkäsi hitaasti. Hänen tassunsa tärisivät. Hän ei ollut varma oliko se pelosta vai siitä heikkoudesta, joka häntä vaivasi, koska ei ollut syönyt mitään koko päivänä.
“Onko siis millään mahdollista, että tulisin sinne teidän klaaniinne”, Rontti kysyi hiljaa liikutelleen vaivaantuneena etutassujaan. “Mutta ei ole siis pakko, jos ette pysty ja se on täysin ymmärrettävää, jos ette halua minua mukaanne”, raidallinen kolli jatkoi vielä nopeasti ja katseli tassujaan. Nyt hän toivoi, ettei olisi koskaan tullutkaan Eloklaanin reviirille. Mitä jos nämä kissat häätäisivät hänet tiehensä, tai hyökkäisivät hänen kimppuunsa? Koskaan ei voinut tietää mitä näiden tuntemattomian kissojen päässä liikkui.
//Syre, Nopsa tai Vieno?
