Rubiini
//Kirjoittaja: EmppuOmppu
//Hahmon sijainti:
//Eloklaanin reviiri
//TAISTELUTARINA
Rubiinin päässä jyskytti. Taistelun äänet olivat kuin etäältä kuuluvia kaikuja hänen korvissaan. Albinonaaraan vitivalkoinen turkki näytti aivan veressä uitetulta, ja hän tunsi nahkaansa polttelevan eri puolilta kehoa taistelussa saaduista uusista haavoista, jotka risteilivät vanhojen arpien päällä ja niiden ympärillä. Rubiini ei kuitenkaan pysähtynyt: Hän hyökkäsi raivokkaasti vihollisia päin, joskus jopa epähuomiossa omiaan, ja hänen taisteluvimmansa oli miltei mielipuolista.
Nuori naaras tuli tolkkuihinsa vasta silloin, kun oli vähällä käydä yhteisön johtajan – oman johtajansa – päälle. Sen jälkeen hänen holtiton taistelunnälkänsä hiipui vähän, minkä seurauksena kullanruskea eloklaanilainen onnistui livahtamaan karkuun. Keijukainen oli kaikkea muuta kuin mielissään, ja Rubiini oli tarpeeksi selvinpäin huomatakseen sen.
“Keskitytkö sinä lainkaan tähän taisteluun?!” harmaa naaras sähisi nuoremmalle kissalle, joka luimisti korviaan ja painui kasaan tultuaan sätityksi. Hetken hänestä tuntui siltä, kuin olisi juuri herännyt jonkinlaisesta unen kaltaisesta tilasta, eikä ollut nyt varma, missä oli. Se pelotti häntä.
“Olen pahoillani, Keijukainen, en tiedä, mikä minuun meni”, hän piipitti ja vilkuili ympärilleen pelokkaana. Kaiken sen veren ja kuoleman näkeminen sai hänet voimaan pahoin. Missä vaiheessa tämä kaikki oli ehtinyt tapahtua?
Pähkinän kuoleman jälkeen kaikki oli muuttunut – Rubiini oli muuttunut. Toisinaan hän ei kyennyt enää tunnistamaan itseään saati hallitsemaan alati ailahtelevia mielentilojaan. Hänestä oli tullut uhkarohkea ja vastuuton, ja jotenkin tämä taistelu ja verenvuodatus vain lietsoi niitä puolia hänessä. Rubiini pelkäsi kadottavansa itsensä kokonaan.
“Sinun on keskityttävä siihen, mitä olet tekemässä, tai sinusta on täällä enemmän haittaa kuin hyötyä!” Keijukainen ärisi, ja Rubiini painoi häpeissään päänsä alas.
Hänen päänsä ponnahti kuitenkin uudelleen ylös, kun hän kuuli jonkun lähestyvän heitä. Viistosta Keijukaisen takaa heitä kohti juoksi sinikilpikonnakuvioinen naaras. Jälleen kerran jokin Rubiinin sisällä napsahti, ja hän syöksyi varoittamatta Keijukaisen ohi eloklaanilaista kohti. Hänen yllättävä hyökkäyksensä sai eloklaanilaisen puolustuksen heikkenemään hetkeksi sen verran, että Rubiinin onnistui upottaa hampaansa tämän kaulaan.
Naaras survaisi häntä silmään kynsillään, ja Rubiini irrotti hampaansa ulisten. Kivusta huolimatta hän ryhtyi uuteen, aggressiivisempaan hyökkäykseen, johon eloklaanilainen vastasi järkähtämättömällä varmuudella.
//Keiju? >:0
