Sipuli
//Kirjoittaja: Saaga
//Kotikisu | Tuntematon alue
Istuin kotitaloni aidalla. Ilta oli jo pitkällä ja aurinko laskenut. Yöilma oli viileähköä vaikka hiirenkorva oli jo saapunut. Kaksijalkalan kadut olivat autiot ja täysin lumettomat mutta astuessa metsään sai huomata ettei kaikki lumi ollut vielä sulanut. Kuulin talon sisältä rymähdyksen ja kaksijalan parkua. Loikkasin äkkiä alas aidalta ja kipitin puoli avoimesta ovesta sisään. Kaksijalkojeni kaksilan pentu oli kaatunut maahan ja istui parkuen maassa. Sen pitkät jalat sojottivat erisuuntiin ja se näytti hassulle. Lähestyin pentua kehräten rauhoittavaa sävyä tavoitellen. Kiehnäsin ympäri sen jalkoja ja käännyin selälleni paljastaen pehmeän vatsani sille. Se silitti minua vatsasta ja purskahti heleään nauruun. Luotin kaksijalkoihini täydellisesti, sillä olin asunut heidän kanssaan koko elämäni. Kuitenkin arkiseen elämään oli tullut muutos, kun kaksijalkani olivat adoptoineet toisen kissan – Pippurin. Olin ollut silloin vasta pentu. Pippurista ja minusta oli sen jälkeen tullut erottamaton kaksikko. Emme poistuneet pihalta ikinä tietämättä missä toinen meni ja ilmoittamatta. Asiat vaan toimivat niin.
Makoilin pehmeällä lämpimin nahoin vuoratulla vuoteellani silmät puoli ummessa, kun Pippuri tassutti luokseni. Hän oli ollut toisen oven takana kaksijalkojen nukkumapesässä. Nostin päätäni ja haukottelin raukeasti. Oli aamu ja kaksijalkojen pentu oli lähtenyt tavalliseen tapaansa ulos niinkuin miltei joka päivä. Isoista kaksijaloista naaras oli jäänyt talolle ilmeisesti vahtimaan sitä, kun taas kolli kaksijalka oli lähtenyt yhdessä pennun kanssa pois. He tulivat aina takaisin mutta vasta illalla.
“Leikittäisiinkö?” Pippuri kysyi kehräten. Nyökkäsin ja nousin ylös. Venyttelin oikein pitkään ja hartaasti ennen kuin astuin alas vuoteeltani.
“Mitä leikitään?” kysyin ja vilkuilin ympärilleni etsiskellen jotain millä voisi leikkiä.
“Leikitään pallolla”, Pippuri sanoi ja vieritti pallon esiin. Nyökkäsin ja valmistauduin vastaanottamaan kollin syötön. Tuo pukkasi palloa päällään minua kohti. Se kieri vähän väärään suuntaan, joten loikkasin ja estin sen vierimisen puisen muotoillun pölkyn alle. Pölkyssä oli reikä keskellä ja rei’än sisässä oli puoli pallo, jossa oli jotain värikästä. En pysähtynyt katselemaan sitä vaan vieritin pallon takaisin Pippurille. Pippuri kehräsi innosta napatessan pallon. Vierittelimme ja heittelimme sitä keskenämme edes takaisin kunnes molemmat olivat liian väsyneitä jatkamaan. Pippuri köllähti maassa makaavan pehmoisan nahan päälle. Laahustin leikistä uupuneena hänen viereensä ja kävin makuulle turkki kiinni hänen turkkiinsa. Elämäni oli niin mukavaa!
KP-boosti käytössä
