Sipuli
//Kirjoittaja: Saaga
//Kotikisu | Tuntematon alue
Makoilin mukavasti lattialla. Juuri minun valtaamaani kohtaan paistoi aurinko pesän seinässä olevan rei’än läpi. Reikää kutsuttiin kai ikkunaksi, en ollut varma. Olisin mielelläni ollut ulkona, mutta kaksijalkamme olivat sulkeneet meidät sisään hirveän vesisateen vuoksi mutta nyt kuuro oli jo loppunut. Kaksijalat kuitenkin olivat lähteneet pois ja jättäneet meidät Pippurin kanssa kahden, joten emme päässeet edelleenkään ulos. Venyttelin maassa selälläni niin, että jalkani venyivät pitkiksi. Sitten nousin käpälilleni ja loikkasin ulokkeelle, joka törrötti sen ikkunan alta. Olin jo aika varma, että sitä kutsuttiin ikkunaksi. Ulkona oli kaunis ruska, koska lehtisade oli alkanut tosi kovalla vauhdilla. Minusta oli tosi mukava, että saimme taas vaihtelua maisemaan enkä malttanut odottaa lähestyvää lehtikatoa. Lumi oli yksi lempiasioistani maailmassa vaikka niitä olikin aika paljon. Rakastin myös perhosia, vettä, puita, omaa pientä pehmeää pesääni ja Pippuria. Pippuri oli näistä kuitenkin tärkein. Kolli oli ollut minulle tärkeä jo ihan pennusta lähtien, kun meidät oli tuotu samaan kotiin samojen kaksijalkojen luo. Jatkoin ulos katselua vielä hetken ennen kuin päätin mennä etsimään Pippuria.
Löysin kumppanini nopeasti kaksijalkojen nukkumatilan nurkasta lepäämästä. Kolli oli aika erilainen kuin minä vaikka olimmekin läheisiä. Hän tykkäsi enemmän viileistä nukkumapaikoista, kun taas minä tykkäsin auringon valosta turkillani. Se saattoi johtua siitä, että Pippurin turkki oli musta ja se tuppasi olemaan kuumempi kuin minun valkoinen turkkini.
“Leikitäänkö jotain?” kysyin tökkien Pippurin selkää.
“Joo!” hän sanoi ja nousi käpälilleen. Hän oli ilmeisesti ollut hereillä jo hetken aikaa, koska ei vaikuttanut yhtään uniselta. Loikimme peräkanaa isompaan tilaan ja aloitimme hippaleikkimme.
