Tihku
//Kirjoittaja: Ruska
//Erakko | Klaanien läheinen kaksijalkala
”Missä sinä asut?” Puh kysyi hyväntuulisesti ja katseli taloja utelias pilke silmissään. Hän pyyhki etukäpälällään roskia rintaturkistaan ja hyräili sitten hyväntuulisesti. Tihku katsoi kaukaisusuuten, hänellä ei ollut kotia. Se teki naaraan hyvin surulliseksi.
”Ei minulla ole kotia, olen ollut joskus kotikisu, mutta minut hylättiin. Eikä minulla ole kotia lainkaan.” Tihku sanoi surullisesti, naaras muisteli rakasta pientä kaksijalkalaa, jossa hän oli pentuna asustellut onnellisia kuita. Puh katsoi minua myötätuntoisesti. Tihku vähän arvasi mitä kolli aikoi sanoa.
”No etsitään sinulle koti, hih!” Kolli hihkaisi iloisesti. Tihkusta Puh oli mukava kissa, hän luki jo hänet ystäviinsä, mutta mitä hän Puh mahtoi ajatella Tihkusta. Tihku katsoi katseellaan kaksijalkaloiden riviä, miten hän ikinä löytäisi kotia.
”Miten me löydetään se?” Tihku kysyi ihmeissään, hänestä kaksijalkaloita oli liikaa. Hän mietti löytääkö tuolta hänelle kotia, jos mikään kaksijalka ei huoli häntä. Tihku pelkäsi taas jäävänsä yksin, tällä kertaa hänellä ei ollutkaan Skafiaa ja Juovaa. Tihkulla oli tosi kova ikävä sitä kaksikkoa, mutta tämä oli hänen valintansa. Puh kohautti lapojaan.
”Kyllä sieltä varmasti jokin koti sinulle löytyy!” Puh sanoi iloisesti ja katseli kaksijalkalaa. Tihkua epäilytti oliko siellä kaksijalkaa, joka pitäisi hänestä. Tällaisesta lyhyt höntäisestä jolla on lovi korvassa. Hän ei uskonut kenenkään pitävän hänestä, mutta se jää nähtäväksi, löytyykö Tihkulle kotia vai ei.
//Puh?
