Tiuku
//Kirjoittaja: Ruska
//Erakko | Klaanien läheinen kaksijalkala
Heräsin aamulla, ja olin yllättävän energisellä päällä. Nousin ylös ja venyttelin pitkään ja hartaasti. Venyttelyn jälkeen kömmin kolosta ulos. Istahdin paikalleni ja arvioin sään. Sää oli selkeä mutta tosi kylmä. Pörhistin turkkiani ja nousin ylös. Kävelin eteenpäin, etsin itselleni jotain ruokaa. Näin edessäni vipeltävän hiiiren, painauduin matalaksi ja kömmin hiirtä kohti. Jännitin jalkani, ja ponnistin. Sain hiiren kiinni, ja söin sen. Olin hiukan kyllästynyt elooni täällä, kaipasin jännitystä ja seikkailuja. Minut oli tarkoitettu siihen, huokaisin ja kävelin kohti kaksijalkalaa. Sitten näin jotain, muutaman puun mitan päässä käveli kaksi kissaa. Siristin silmiäni ja lähdin kävelemään heitä kohti. Saavuin kissojen luokse ja tuijotin heitä. Toinen oli pyöreähkö ja toinen solakka.
”Päivää, minä olen Tiuku” sanoin reippaasti kissoille.
”Minä olen Juova” solakka naaras esittäytyi.
”Ja minä Skafia” sanoi pyöreähkö naaras.
”Mitä te teette täällä kaksijalkalalla?” Kysyi naarailta ja kallistin päätäni.
”Me kiertelemme paikkoja” Skafia vastasi ja käveli ohitseni.
”Minne olette menossa?” Kysyin ja lähdin tassuttamaan heidän peräänsä.
”Ei me tiedetä, kävellään vaan” Juova vastasi ja katsoi lempeästi silmiini. Naaraat pysähtyivät ja istahtivat paikoilleen. Katsoin heitä epäluuloisesti.
”Asutko täällä?” Skafia kysyi ja tähyili kaksijalkalaa kohti.
”Asun, olen entinen kotikisu. Sikisi nimeni on Tiuku” vastasin Skafian kysymykseen ja nyökyttelin päätäni. Kaksikko nousi ylös ja alkoi taas kävellä eteenpäin.
”Hei, odottakaa! Ottakaa minut mukaan! Huusin naaraille jotka kääntyivät tulosuuntaansa. Juova asteli luokseni ja nyökytteli päätään.
”No, voit tulla meidän mukaan” hän tokaisi ja lähti kävelemään. Tassutin kaksikon perässä, olin tosi innoissani! Vihdoin pääsen seikkailemaan, ja minulla oli seuraa.
