Tiuku
//Kirjoittaja: Ruska
//Erakko |
Kehrääjä katsoi minuun kauhuissaan, kolli näytti järkyttyneeltä. ”Kuulit oikein, aion napata sen kotkan” sanoin ylimielisesti. ”Onko sinun pakko? Se on aivan liian vaarallista!” kolli sanoi järkyttyneellä äänensävyllä. ”On, minun on pakko” vastasin. Lähdin tassuttamaan suuntaan jossa kotka pesi, Kehrääjä seurasi minua. Luulin ettei kolli halunnut tulla mukaan. Mietin hetken sitä mitä olin sanonut, olikohan viisasta mennä nappaamaan kotka? Nehän ovat isoja ja niillä on terävät kynnet. Hetken minusta tuntui että teen jotain tosi väärin, mutta korjasin itseni. Sanoin Kehrääjälle nappaavani kotkan, sen myös teen. Näin kotkan pesän korkeassa puussa ja pysähdyin.”Tämä se on” sanoin Kehrääjälle. Kolli katsoi minuun sinisillä silmillään epävarmasti. Liu’ utin kynteni esiin ja tartuin puun kaarnaan, nyt minusta tuntui surulliselta ja ärsyyntyneeltä, mitä olinkaan tekemässä. Katsoin ylöspäin ja näin pesän. Yritin hivuttautua ylemmäs, mutta minusta tuntui että yritin tehdä jotain mahdotonta. Irrottauduin puun kaarnasta ja juoksin pois niin lujaa kuin pystyin. ”Odota!” kuulin Kehrääjän äänen takanani. Halusin nyt vain olla yksin ja tutkia omatuntoani. Juoksin maakuopalleni ja tunkeuduin sisälle. Tasasin hengitystäni muutaman silmänräpäyksen ajan ja rauhoituin. Olin muuttunut sen jälkeen kun kaksijalkani hylkäsivät minut. Olin tullut ylimieliseksi ja ärsyttäväksi muita kohtaan. Suljin silmäni surullisena, olen tehnyt väärin, mutta virheistä mennään eteenpäin. Kömmin maakolosta tyytyväisenä mietintöihini. Näin Kehrääjän juoksevan minua kohti, pian kolli oli luonani. ”Mikä sinulle tuli?” kolli kysyi huolissaan. ”Ei mikään” vastasin hänelle. Kolli näytti rauhoittuvan. ”Mennäänkö, härnäämään pieniä lintuja?” kolli virnisti minulle. ”Öh, jos ei enää tänään” vastasin hermostuneena. ”Minulla on nälkä” hän sanoi minulle. ”Mennään saalistamaan” sanoin kollille. Kävelimme kohti metsän reunaa, ajattelimme saalistaa pari myyrää. Yhtäkkiä kuulin rapinaa, edessäpäin vipelsi pieni myyrä. Painuin matalaksi ja hiivin myyrää kohti, olin valmiina hyppäämään ja ponkaisin. Pian tassutimme molemmat myyrä suussa kohti kaksijalkalaa. Söimme myyrät ja minä menin maakololleni. Käperryin kolon nurkkaan, en enää ikinä aio napata kotkaa, ajattelin ja sitten nukahdin. Huomen aamuna olisi taas paljon tekemistä.
//303 sanaa
//Kehrääjä?
