Toivetassu
//Kirjoittaja: Saaga
//Erakko | Klaanien lähialueet
Hetken samoiltuaan Toivetassu jäi istumaan puun vierelle hengittämään raskaasti. Hän tiesi suurinpiirtein missä oli. Mustaturkkinen kolli nousi, kun oli saanut hengityksensä tasaantumaan ja lähti jolkottamaan kohti tuntematonta. Hän tiesi ettei jaksaisi kulkea pitkään mutta hän silti jolkotti eteenpäin. Yhtäkkiä nenään tulvahti tutuhko tuoksu – emo. Toivetassun mieli samoili takaisin Kuolonklaaniin ja hän tajusi, että jos halusi tehdä päätöksen nimen muuttamisesta Toiveeksi Toivetassusta se oli tehtävä nyt, koska emo oli tullut etsimään häntä eikä Toivetassu halunnut olla enää kytköksissä Kuolonklaaniin. Selvä se sitten oli. Toive loikki kohti pensaiden takana liikkuvaa kissaa ja tunnisti tämän Orvokkisydämeksi.
“Emo?” Toive naukui iloisesti ja tajusi vasta sitten, että Orvokkisydän luuli hänen kuolleen.
“Toivetassu?” Orvokkisydän käännähti kohti Toivetta silmät ammollaan.
“Tiesin, etten kuvitellut, että haistoin hajusi täällä”, Orvokkisydän naukui.
“Miten olet elossa? Tai siis Lumikkoviiksi ja Höyhenhalla kertoivat sinun kuolleen. Höyhenhalla sai rangaistuksen”, Orvokkisydän sanoi. Oliko Höyhenhalla joutunut pahoihin vaikeuksiin?
“En kuollut. Se hirviö osui minuun ja lensin ukkospolun toiselle puolen”, Toive sanoi.
“Et kai tullut hakemaan minua?” Toive kysyi surullisena.
//Orvokki?
