Tyrskytiikeri
//Kirjoittaja: EmppuOmppu
//Luopio | Kujakissayhteisön lähialueet
Järkäleloikka oli varsin erikoinen kissa. Hän oli yksi koko metsän isokokoisimmista kissoista, ja siitä huolimatta hän mieluummin seurasi ohjeita kuin antoi niitä. Hänen kaltaisensa jättiläinen olisi helposti voinut syöstä päällikön vallasta ja alkaa hallita klaania kuin klaania oman mielensä mukaan. Järkäleloikka ei kuitenkaan ollut sellainen, ja siitä minä tavallaan hänessä ehkä vähän pidinkin.
”Niin, olet aivan oikeassa”, naurahdin samalla, kun jatkoin kävelemistä kollin rinnalla. ”Enhän minä pärjäisi täällä näiden hullujen kanssa, ellet sinä olisi tukenani. Erityisesti Keijukaisen sietäminen olisi kymmenen kertaa vaikeampaa. Olisin saattanut repiä häneltä jo korvat päästä, jos minulla ei olisi sinua.” Yhtäkkiä tulin jälleen kiusallisen tietoiseksi siitä, mitä päästin ulos suustani. Järkäleloikan seurassa minusta tuntui kuin kaikki mielen sisäiset suojamuurini olisivat alkaneet rapistua yhtä aikaa ja halkeamista pääsi karkaamaan ajatus poikineen.
”Minusta sinun kannattaisi kuitenkin kokeilla ottaa edes oma elämäsi haltuusi”, sanoin sitten vakavoituen. ”Kaltaistasi körilästä käytetään mielellään hyväksi haastavissa operaatioissa, eikä ole oikein, että sinua kohdellaan kuin jotakin ajattelematonta ja tunteetonta työkalua. Sinussa on niin paljon enemmän.”
Katsahdin taas hetkeksi toisaalle. Taivaanranta oli alkanut värjääntyä vaaleanpunaiseksi auringon painuessa mailleen. Olin viipynyt poissa yhteisöstä kauemmin kuin oli ollut tarkoitus. Toivoin vain, että Keijukainen hyväksyisi selitykseni poissaololleni.
”No, kuinka kauas meidän pitää mennä, että pääsen maistamaan sitä sinun nappaamaasi käärmettä?” kysyin virnistäen.
//Järkäle? 😉
