Valo
//Kirjoittaja: EmppuOmppu
//Erakko | Tuntematon alue
Leppeä tuulenvire värisytti Valon karvoja hänen kävellessään Sammakon vierellä aavan peltokaistaleen poikki. Mullan seasta itsepintaisesti valoa kohti puski pieniä kasvin versoja, jotka olivat kaiketi piilotelleet purevalta pakkaselta nietosten alla koko pitkän lehtikadon.
Aina silloin tällöin jossain Valon näkökentän laidalla näkyi ruskea vilahdus, kun hiiri tai myyrä vipelsi kiireen vilkkaa lakastuneiden heinien sekaan. Elleivät he olisi hetki sitten syöneet lihaisaa jänisateriaa, hän olisi yrittänyt napata yhden tai pari. Viherlehden lähestyessä ruoasta ei ollut juuri pulaa, joten hän saattoi hyvällä omallatunnolla jättää huomiotta ympäriltään kuuluvan rapinan.
Isä ja poika olivat tehneet matkaa jo puolen toista kuun ajan. He olivat poikenneet useissa eri kaksijalkaloissa, isoissa ja pienissä, ja samonneet niin niittyjä kuin metsiäkin, kunnes viimein Sammakko oli päättänyt, että heidän oli aika palata takaisin tuttuun kotimetsään. Valo oli yhtäkkiä saanut askellukseensa uutta pontta heidän käännettyä kurssinsa kotia kohti. Hän ei osannut yhtään arvioida, kuinka monen päivän – tai kuun – matkan päässä koti oli, mutta jo yksinään tieto kotiinpaluusta valoi häneen energiaa. Kenties hän törmäisi taas jossain Aaveeseen kotiin palattuaan?
