Valo
//Kirjoittaja: EmppuOmppu
//Erakko | Tuntematon alue
Järkytykseni paistoi varmastikin kasvoiltani, kun kuulin Aaveen vastauksen. Katsoin vuoroin räjähtänyttä kollia ja kiven päälle hyytynyttä Jamppaa. Toistin saman useampaan otteeseen. En muistanut joutuneeni koskaan hautaamaan ketään – toisaalta en muistanut aiemmasta elämästäni mitään muutakaan -, mutta siitä huolimatta mieleni huusi Aaveen olevan väärässä. Maan yläpuolella Jampan ruumis oli kuin tarjottimella kaikille haaskaeläimille; hitaasti mädäntyvä liha odotti niitä mässäilemään itsellään. Minulle tuli huono olo.
“Voisitko mitenkään johdattaa meitä vähän matkaa?” Kohotin varovasti katseeni Aaveeseen, joka näytti hätkähtävän pyyntöäni. Hän oli juuri pyytänyt minua näyttämään meille tien, mutta juuri nyt minusta tuntui siltä, etten kyennyt liikkumaan mihinkään suuntaan pakottamatta.
“Vie aikaa tointua tästä jumalaisesta sokaistumisesta”, minä keksin sanoa, kun Aave aukoi suutaan päättämättömän oloisena. Se oli vale. Tai ehkä ei kokonaan. En minä oikeasti tiennyt. Juuri nyt oloni oli niin kaikin puolin etova, että se olisi yhtä hyvin voinut olla ylemmän voiman aiheuttamaa vellontaa sisuksissani.
Minulla oli ikävä Jamppaa. Niin kamalan kova ikävä.
//Aave?
