Kuolonklaanin tarinat
524 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäJäänsiniset silmäni seurasivat kauhistuneina tappeluksi yltynyttä tilannetta. En tiennyt miten reagoida, aivoni eivät työskennelleet tarpeeksi nopeasti selvittääkseen tilannetta. Tärinä vavisutti kehoani ja halusin paeta – juosta leiriin, käpertyä pesäsammalilleni pieneksi keräksi ja nukahtaa. En kuitenkaan voinut. Tassuni olivat kuin maahan liimattu ja ilma ei kulkenut keuhkoihini asti….
168 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKolli oppilas vaikutti aika ilkeältä kertoessaan nimekseen Häivyreviiriltäni-tassu, nimi johon en uskonut pätkääkään. Hän selvästi yritti ärsyttää ja emme edes olleet heidän reviirinsä puolella! Katsoin oppilaaseen pettyneenä. Vaikka en ollut puheliasta sorttia, olin aloittanut asiallisen keskustelun. ”Rajutassu, älä ala kinaamaan!”, joku partion jäsenistä, oletan Rajutassun mestari sanoi….
241 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäHilleripilvi hymyili viileästi, mutta ilmeen taakse kätkeytyi pistelevä kiukku. Nämä kaksi urkkijaa olivat yllättäneet hänet ja Kaamoskukan kesken täydellisen hetken, ja tunnelma oli pilattu. Kaamoskukka sentään näytti nauttivan kaksikon narauttamisesta. “Minulla ei ole aavistustakaan, mistä puhut”, Pyräkkäpirun nauku sai Hilleripilven siirtämään huomionsa Kaamoskukan vähemmän komeaan veljeen. Raidallinen…
1123 sanaa | 29 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Lätäkkölempi istui hiljaa Tuhkajuovan elottoman ruumiin luona. Ensin hämärä oli laskeutunut Kuolonklaanin reviirin ylle, kunnes oli saapunut pimeys. Vain tähdet ja sirppimäinen kuu loivat loistollaan valoa leiriin, jossa vallitsi raskas tunnelma. Moni klaanin jäsenistä oli päättänyt valvoa ja kunnioittaa edesmenneen Tuhkajuovan elämää. Lätäkkölempi oli aivan Tuhkajuovan…
1577 sanaa | 35 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKohotin kasvojani ylös puiden latvojen lomasta pilkottavalle taivaalle, josta tipahteli kuonolleni pienen pientä terävää tihkua. Viherlehti oli ollut poikkeuksellisen kuiva, joten sade oli jopa ihan kaivattua tai enemmänkin se oli kaivattua viilentämään porottavan kuumaa ilmaa. Mielestäni viherlehti oli kaikista vuodenajoista vastenmielisin, enkä ymmärtänyt miten joku saattoi pitää…
415 sanaa | 11 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Hilleripilven suusta roikkui hiiren pitkä ja ohut häntä, joka heilahteli kollin sulavien liikkeiden mukana kutsuvasti. Sisäinen pentuni ei voinut vastustaa kiusausta, vaan pakotti minut ponkaisemaan ylös ja läpsäisemään houkuttelevaa häntää. Päivän päätteeksi minä olin vain kissa ja kissat nauttivat leikkimisestä. “Voi Hilleriseni”, kehräsin ja kolli loikkasi…
367 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäOlimme päättäneet lähteä kävelylle Katajanoen kanssa jatkamaan keskusteluamme naaraan tulevasta kumppanuudesta. Olin puhunut Harakkahaaveelle ja kolli oli vaikuttanut ilmeisen avoimelta kumppanuuden suhteen. Hänellä ei ollut mielessään ketään, joten olin johdatellut kollia hiukan katsomaan Katajanoen suuntaan ja hän oli hyväksynyt tarjouksen. “Harakkahaave oli kiinnostunut sinusta. En tiedä, oliko…
329 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäPimeyden Metsä sentään, mikä soppa Tuhkajuovan toilailuista oli syntynyt. Ensin soturi oli mennyt ja tunkeutunut Eloklaanin reviirille, pilannut Jääviillon ja Pimentotähden suunnitelmat ja samalla vielä aivan pikkiriikkisen tappanut yhden kissan. Kuultuaan asiasta, Jääviilto oli tuntenut kasvavaa inhoa ja vihaa hopeanharmaata soturia kohtaan. Pimentotähti oli toiminut tilanteessa aivan…
615 sanaa | 16 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Aaltosalama oli painautunut ruohikkoon niin matalaksi kuin vain fyysisesti kykeni. Hän oli juuri todistanut, miten hänen nuori soturitoverinsa oli pujahtanut kaksijalan jalkojen välistä sisälle nahkapesään ja jäänyt sinne vangiksi, kun kaksijalka oli tullut ulos ja tukkinut suuaukon mennessään. Sen sijaan että jäisi ällistelemään ja kiroamaan tämän…
327 sanaa | 8 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Lätäkkölemmen uintitaitoiset sisarukset hakivat heidän emonsa ruumiin Hehkulammesta harmaaturkkisen soturin katsellessa rannalta. Emo oli aina paasannut uintitaidon tärkeydestä, mutta Lätäkkölempi ei koskaan ollut oppinut uimaan. Pennusta saakka hän oli tiennyt, ettei aikoisi harjoitella kyseistä taitoa. Tämä oli ainoa hetki, kun hän tunsi pientä katumusta siitä, ettei…
