Kuolonklaanin tarinat
729 sanaa | 19 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Hilleripilven kauniiksi suittu turkki kimmelsi Kaamoskukan vieressä. Hilleripilvi näytti kaikessa komeudessaan täydellisyyden ruumiillistumalta. Kaamoskukka olisi ajatellut Hilleripilveä omana Jumalanaan, jos hän ei olisi itse sellainen. Leopardilaikkuinen kolli oli kuitenkin hyvin lähellä sitä, vaikka Kaamos ei halunnutkaan muuttaa heidän roolejaan. Hän oli palvottaja ja Hilleripilvi palvoja, vaikka…
521 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKorvani nuupahtivat, kuin vettä vailla olevat kukat. Olin pitänyt ideaani suorastaan aukottomana, mutta kai se sitten todellakin oli niin, että tavallinen (vaikka Tuhkajuova todellisuudessa oli tavallisesta kaukana!) ei päässyt Pimeyden Metsän asukkeja tapaamaan. Naaras oli taatusti lähempänä esi-isiään, kun vaikkapa Jääviilto. Epäilin, että punaturkkinen ei ollut elämässään…
834 sanaa | 19 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäJännitin takajalkojani ja ponnistin voimakkaaseen loikkaan seuraavalle puunoksalle ja tarrasin siihen kynsilläni, kuin hukkuva oljenkorteen. Vaikka en ollut päässyt kovin korkealle, niin alas tuiskahtaminen tuntuisi ikävältä. Hymyilin hieman ja vilkaisin maankamaralle, jossa katseeni kohtasi Susimielen kanssa. Suurikorvainen katseli minua epäluuloisena ja yritin hymylläni kannustaa kollia yrittämään. Susimieli…
528 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäJäädyin totaalisesti, kun Vanamotassu nelisti minua kohti. Yritin saada koipeni tottelemaan minua, että voisin edes juosta karkuun, mutta olin kuin maahan liimattu. Päästessään tarpeeksi lähelle Vanamotassu ponnisti loikkaan ja kaatoi minut näppärästi yhdellä iskulla. Suustani pääsi vain säälittävä kirkaisu ja yritin potkia naaraan päältäni, mutta Vanamotassu iski…
337 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäOikeastaan ensimmäistä kertaa moneen kuuhun, oloni tuntui edes hieman kevyemmältä. Olin ollut niin väsynyt, ettei moiset ajatukset olleet käyneet lähelläkään mieltäni. Mutta tiesin, että Lammikkoloikan kauniissa ehdotuksessa oli suuri aukko: Vain päällikkö saattoi tavata esi-isiään oman tahtonsa mukaan. Minun olisi joko kerrottava Pimentotähdelle tai kärsittävä kenties lyhyt…
339 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäSäikähdin, kun Tuhkajuova ajatteli, että pidin häntä säälittävänä. En koskaan ajattelisi hänestä niin, naaras oli minusta koko metsän ja Kuolonklaanin historian paras soturi. En kuitenkaan voinut ilmaista asiaa niin, sillä emoni ei erityisesti pitänyt mielistelystä ja hirveästä ylistämisestä. Epäilin, että juovaturkkinen naaras piti sellaista turhamaisena enkä minä…
256 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäPimentotähden puhuessa Jääviilto tunsi voimakkuuden tunteen ja kunnianhimon paisuvan hänen sisällään. Hänen kasvojaan koristi hieman yllättynyt, mutta innostunut virne Pimentotähden lopettaessa puhumisen. ”Kyllä me olemme hyökkäämässä”, naaras oli päättänyt puheenvuoronsa. Jääviilto oli alkanut pitää Pimentotähdestä aina vain enemmän. Hän piti siitä, että musta naaras tuntui kunnioittavan häntä….
291 sanaa | 7 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Lähestyessäni Jääviiltoa ehdin havaita, miten Neilikkasydän poistui paikalta lyödyn näköisenä. Ehkä naarassoturi oli rohkaistunut pyytämään jotain palvelusta, jonka Jääviilto varapäällikkönä pystyisi toteuttamaan. Joitain kuita sitten olisin kehottanut kollia selittämään tapahtuneen, mutta viime aikoina olin alkanut luottaa häneen enemmän. Jääviilto osasi olla tyly, usein suorastaan ilkeä, mutta…
313 sanaa | 8 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Keskustelu Lampiväreen kanssa oli alkanut mukavan rentona. Se oli juuri sitä, jota Lätäkkölempi oli sisarensa seurasta alun perin hakenut. Sellaista mukavan rentoa keskustelua, joka veisi pois hänen omat vuortakin suuremmat murheensa. Usein he keskustelivat myös Lampiväreen murheista, joka sopi Lätäkkölemmelle oikein mainiosti. Hän piti siitä, kun…
461 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäLampiväre kulki hiljaa metsästyspartion hännillä. Partio oli jo matkalla takaisin leiriin, joten mitään vahinkoa ei aiheutunut siitä, että soturin huomio oli keskittynyt epäolennaiseen. Hänen edellään kulki nimittäin Salamasielu, hänen pitkäaikaisen (ainakin muutaman kuun) ihastumisensa kohde. Valkoinen kolli ei kantanut mukanaan saaliin saalista, ei laihintakaan hiirtä, vaikka viherlehden…
