Kuolonklaanin tarinat
1168 sanaa | 30 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Ampiainen Suin turkkiani raukeana oppilaiden pesässä. Kun sain turkkini suittua venyttelin jäseniäni ja haukotelen hivenen ennenkuin tassutan silmät kirkkaina ulos pesästä valmiina uuteen päivään. Heti kun astuin ulos pesästä katseeni kiinnittyi nuoreen soturiin tuiskutuuleen joka ilmeisesti tutki tuoresaaliskasaa jonkin maukaan varalta ilmeisimmin. En tuntenut naarasta…
171 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Lepakkohuuto oli aidosti hämmästynyt, että Rosmariinikynsi ei ollut huomannut Kamomillapyörteen ja Hiljaisuusvarjon välillä olevaa kummallisen hassua yhteyttä ja toinen toistaan puoleensavetävää voimaa, mutta tämän alkaessa vitsailla ja yliliioitellusti matkia tummanharmaata kollia hän ei voinut muuta kuin hieman nauraa. “Olet sinäkin sitten omanlaatuisen hassu tapaus”, hän…
156 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Tuntui kuin turkkini olisi leihahtanut liekkiin. Niin kuuma minulla oli, kun Lepakkohuuto aloitti puheensa, mutta loppua kohden hieman helpotti. Sitten, kun päästiin siihen osuuteen, jossa Lepakkohuuto puhui Kamomillapyörteestä ja Hiljaisuusvarjosta olin aivan ymmälläni. “Mitä? Kamomillapyörrekkö ja Hiljaisuusvarjo?” kysyin hieman hämmästyneenä. Mistä kolli oli sellaista saanut…
293 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Lepakkohuuto ja Rosmariinikynsi eivät kerenneet enää paljoa jutella, kun partion johdosta kuului jo ärtynyttä ääntä siitä, miten isojen kissojen, kuten heidän kuuluisi osata olla jo hiljaa ja rauhassa partiossa, joten kaksikon täytyi sitten hiljetä loppuajaksi. Lepakkohuuto jutteli Hiljaisuusvarjon kanssa. Partiosta Rosmariinikynnen kanssa oli jo hetken…
456 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Pyöräyttelin silmiäni liioittelevasti. Tunsin sydämessäni pientä pistoa, kun kolli sanoi minun olevan “eriskummallinen”. Tiesin, ettei hän oikeasti tarkoittanut sitä, mutta se tuntui silti hiukan pahalta. Jatkoimme kiusoittelua hetken kunnes partion johtaja käski pistää suut suppuun ja heitti vielä päälle pienen saarnan kuinka isojen kissojen piti…
177 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Hiljaisuusvarjo tuli juuri saalistuspartiosta ja kantoi mukanaan ylpeästi oravaa. Hän oli napannut sen hienosti rungolta juuri, kun se oli pakenemassa ylös puun oksistoon. Juuri, kun kolli oli laskemassa saalistaan tuoresaaliskasaan, tuttu kissa yhtäkkiä ilmestyi hänen näköpiiriinsä. Ensimmäistä kertaa ikuisuuteen Hiljaisuusvarjon katse kohtasi Kamomillapyörteen katseen, mutta…
270 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Olin vihdoin soturi – Särösärinä. Aika mukava nimi, jos minä sain sanoa. “Hei, Särösärinä”, Säihkysielu naukui ja jolkutti luokseni. Puskin hellästi kollin lapaa ja tämä nuolaisi omaani. Olimme lähentyneet hurjasti. Oli ihanaa vihdoin omata kunnollinen ystävä. Minulla ei oikein ollut häntä ennen ollut kunnon ystäviä….
46 sanaa | 1 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu AMPIAINEN Kamomillapyörre: 44kp! – EMPPUOMPPU Aaltosalama: 12kp – Uivelotassu: 13kp – Virtaviima: 6kp – = 31kp! KOIVU Lokkimieli: 31kp! – KÄÄRMIS Lepakkohuuto: 18kp – Hiljaisuusvarjo: 5kp – Laineliekki: 9kp – = 32kp! SAAGA Harakkatassu: 5kp – Särötassu: 7kp – Rosmariinikynsi: 3kp – = 15kp
419 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis *Laineliekki* siniharmaan naaraan uusi soturinimi tuntui kaikuvan hänen mielessään. Hän muisti nimityshetkensä innon ja sen voiman tunteen, joka kulki hänen sisällään sillä hetkellä, kun hänen mestarinsa – klaanin päällikkö – ilmoitti, että hänestä ja hänen sisaruksistaan tulisi sotureita. Naaras oli tuntenut niin suurta ylpeyttä itsestään….
189 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Mieleni utuisen verhon läpäisi kirkas, punainen valo, joka muuttui nopeasti mielikuvasta fyysiseksi tuntemukseksi, kivuksi. Räpyttelin silmiäni pöllämystyneenä ja onnistuin kohdistamaan harhailevan katseeni päälläni seisovaan Lokkimieleen, jonka etukäpälä painoi minua kaulasta maata vasten. Tuijotin kollia aukoen suutani kuin nälkäinen linnunpoika. Mitä hiirenpapanaa oli juuri tapahtunut? “Sinä…
