Eloklaanin tarinat
282 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Heti aamulla olin tiennyt, ettei tämä tulisi olemaan minun päiväni. Joskus sen vain tiedättekös tuntee nahoissaan. Metsästyspartiossa olin möhlinyt parin helpon hiiren kohdalla ja saanut mestariltani napakkaa palauteta harhailevasta keskittymiskyvystäni. Olin kuitenkin onnistunut saamaan Käärmekullan hienoisella avustuksella – oikeastaan niin huomaamattomalla ja mitättömällä sellaisella, että…
177 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Olin iloinen, kun sain viettää iltaani minulle tärkeiden kissojen kanssa. Varpulaulun olotila oli lopulta tasoittunut sen verran, että kolli oli pystynyt lähtemään mukaamme seuraamaan Sielutassun taisteluharjoituksia. Hänen mukaansa se auttaisi saamaan ajatuksia muualle, mistä en voinut olla eri mieltä. Lähdettyämme matkaan leirin muurin luota hän…
190 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Tunsin kylmän hien valuvan kehossani. Se sai karvani nousemaan pystyyn. Onneksi Korpikaste oli juuri lähtenyt hakemaan Kortetuikkeen oppilasta eikä ollut näkemässä, kun päästin jännitystä ulos tärisemällä. Kortetuike vilkaisi minuun edelleen hiukan huolissaan. “Kaikki hyvin, lupaan”, sanoin ja nousin pystyyn. Voisimme yhtä hyvin odottaa Korpikastetta ja…
388 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Muurahaispentu tuntui kovin kiinnostuvan Pimeyden Metsästä. Se miellytti minua kovin. Pidin ajatuksesta, että Eloklaanista löytyisi muitakin kissoja, jotka ymmärsivät edes hieman laadun päälle. Kuitenkin opetustuokioni jäi kovin lyhyeksi, koska pennun emo saapui paikalle, eikä ajatus Pimeyden Metsästä opettamisesta Kujekullan kytätessä vieressä kuulostanut minun korvaani erityisen…
377 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Lähdimme omin nokkinemme etsimään saalista Korpikasteen ja Kortetuikkeen luvalla. Kohotin heti kuononi korkealle ja koetin haistaa jotain. Kuitenkin ainoa haju, jonka haistoin oli kirpeä lehtikadon luminen ilma. Olisi voinut tulla jo lämmin. Tassuni painautuivat syvälle kylmään hankeen ja joudun nostamaan niitä korkealle, että pääsin jatkamaan…
211 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Leikkiin liittyi Erhepentu, joka vaikutti oikein herttaiselta pienokaiselta. Hän oli vähän omissa ajatuksissaan aina toisinaan, mutta leikki näytti silti tyydyttävän Kehräpentua. Olin ylpeä nähdessäni kuinka empaattiseksi ja ymmärtäväiseksi tämä oli kasvanut. Klaani saisi hänestä upean soturin. Silitin pienokaiseni selkää, kun hän seisoi vierelläni ylpeästi kuono…
366 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga “Tänään harjoittelemme puolustautumista erilaisissa tilanteissa”, Kallahämy naukui kävellessään vierelläni metsään. Polku jota kuljimme joka päivä oli satanut viime yönä umpeen eikä aamupartio yksin ollut riittänyt sen tamppaamiseen, joten kahlasimme kaikki neljä vatsakarvojamme myöten lumessa. Olimme saaneet seuraksemme Nopsaliekin ja Solatassun. Olin iloinen valinnasta, koska Solatassu…
165 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga “Pörriäistassu! Pörriäistassu!” hihkuin miltei ilmaan lentäen silkasta innosta. Oppilas oli juuri tullut harjoituksista suussaan jänis. Ihmettelin sen kokoa ja sitä miten kolli oli oikein onnistunut nappaamaan niin hienoa saalista. “Saitko tuon ihan itse?” tivasin vaativasti terävällä äänelläni. Pörriäsitassu laski jäniksen suustaan käpäliensä juureen. “Kyllä vain,…
251 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Nyökkäsin vastaukseksi Kortetuikkeelle, sillä puhuminen pelotti minua. Huohottaminen teki aina huonoa kurkulleni ja sai sen käheäksi. Pelkäsin, että kun avaisin suuni en saisikaan sanottua mitään tai vielä pahempaa ääneni kuulostaisi aivan typerältä! Koitin karistella kurkkuani hieman, mutta en uskaltanut tehdä sitä kovin kovaäänisesti Kortetuikkeen vieressä….
161 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Varpulaulun lämmin, värisevä turkki kosketti kylkeäni kevyesti, ikään kuin tunnustellen, miten reagoisin siihen. Olin varonut koskemasta ystävääni peläten, että se aiheuttaisi hänelle vain enemmän ahdistusta, mutta kollin ele osoitti luuloni vääriksi. Niinpä minä uskalsin nojata takaisin ja tuntea hänen kylkensä kiihkeän kohoilun tasaantuvan vähitellen hengityksen…
