Eloklaanin tarinat
209 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Mustikkapyörre oli kovin vaitonainen, mutta annoin olla. En pakottaisi toista puhumaan, mikäli tämä ei avautuisi mielellään. Katsahdin naaraan osoittamaan suuntaan kohti juuri alkamaisillaan olevaa partiota. “Voi kuinka olenkaan hajamielinen! Minunkin piti olla mukana tuossa Mehiläislennon rajapartiossa”, voihkaisin ja heilautin häntääni sivulle. “Voin kyllä kieltäytyä, jos…
157 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Soturikissa Olin herännyt, koska näin painajaista jossa Varpulaululle sattui pahasti ja minun täytyi auttaa häntä. Ajatuskin siitä sattui, mutta jostain syystä aivoni olivat niin tyhmiä ja laittoivat minut siihen uneen. Yritin ajatella muuta, kuten juuri naamaani kävellyttä Nopsaliekkiä. Älähdin, mutta tajusin ettei kolli törmännyt minuun tarkoituksella…
218 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Kallahämy oli jo paikalla ja Kortetuikekin saapui pian lopun partion luokse, joten pääsimme lähtemään matkaan. Mieleni oli kireällä ja päässäni pyörteili. En tiennyt ollako raivoissaan vai itkeäkö. Mieleni ei vain tahtonut kestää sitä, miten oma pentuni asettui minua vastaan. Pian asiat johtivat toiseen ja kinasin…
207 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Eloklaanissa paljon oli muuttunut vain parin kuun sisään. Mesitähti oli päättänyt jättäytyä klaaninvanhimpiin ja täten Korppisiivestä oli tullut päällikkö, Korppitähti. Muuten koko järjestely ei minua paljoa kiinnostanut, mutta uusi päällikkö oli päättänyt ottaa varapäällikökseen kaikista kissoista juuri Käärmekullan! Sen itsekään ja typerän kissan ketaleen, joka…
526 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Untuva Muutaman kuun aikana Eloklaanissa oli ehtinyt tapahtua paljon. Isoin muutos oli isäni siirtyminen klaaninvanhimpiin. Hän oli uurastanut ikuisuuden klaanin päällikkönä, joten oli ihan oikeutettua, että kolli sai ansaitsemaansa lepoa ja rauhaa ilman kuormitusta klaanin kannattelusta harteillaan. Olin suunnattoman ylpeä isästäni, mutta hänen uuteen nimeensä totuttelu…
180 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Onnekseni vanhemmat soturit hoitivat Loimuliekin läksyttämisen ja sain vain seurata hiljaa vierestä muiden päätöstä. Loppujen lopuksi Hiilihammas päätti astinkivien puolesta ja otti johdon. Menin heti soturin perästä. Käpälät liukuivat ja lipsuivat kylmillä kivillä. Omat tassuni pysyivät kivillä, mutta välillä kuulin jonkun käpälän osuvan jäähän. Pidätin…
561 sanaa | 14 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: EmppuOmppu Havahduin hereille kumppanini liikkeestä. Raotin silmiäni ja huomasin Korppitähden olevan jo pesemässä turkkiaan. Naaras suki mustavalkoista karvapeitettään pitkin, jäntevin liikkein, vaikka hänen silmänsä olivatkin yhä unenpöpperöiset. Kehräsin huvittuneena hänen ilmeestään, ja hän käännähti katsomaan minua kieli edelleen vähän ulkona. “Eloklaanin suuri ja arvostettu päällikkö”,…
325 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Sydänsuruihin ei selvästi tarvittu edes romanttisesta suhteesta eroamista tai tietoisesti tehtyä petosta. Minusta suorastaan tuntui siltä kuin sydämeni olisi ollut pennun lempi leikissä osana ollut keppi, jota oli heitelty, purtu ja potkittu tunteista piittaamatta. Eihän kepeillä edes ollut tunteita! Mutta minulla oli tunteet, kuten toisillakin…
641 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Yuzu Kiurutassu vetäisi pienen hiiren lähelleen, ja hänen mahansa murahti kuuluvasti. Hän laski päänsä silmänräpäyksessä ja haukkasi hiirestä ison palan. Kiurutassu seurasi sivusilmällä, kun Lieskakajo jutteli klaanin uuden varapäällikön Käärmekullan kanssa. Lieskakajo vilkuili samalla jotenkin väsyneen oloisesti Kiurutassuun. Kiurutassu tajusi vaikuttavansa siltä, että hän salakuuntelisi. Kuitenkin…
235 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga “Minä olen jo tässä. Kärpästassu voi hakea Kortetuikkeen soturienpesästä”, Kallahämy hymähti Käärmekullan takaa. Vilkaisin mestariani ja hampaitaan kiristelevää emoa. “Anteeksi emo”, sanoin ja käännyin. Lähdin kohti soturien pesää, mutta minun ei tarvinnut edes mennä sisään, kun Kortetuike jo käveli ulos pesästä. Tuo hätkähti ja pysähtyi…
