Eloklaanin tarinat
438 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Taputin Perhopuroa vielä hännällä selkään. Tiesin heti, kun näin Ahmatahman ja Perhopuron tulevan leiriin silloin kuu sitten, että jotain oli meneillään. Ihmettelin vain miten olin antanut asian olla näin pitkään. Olin vihainen Ahmatahmalle, mutta myös itselleni. Kamalan vihainen. “Pysyttele jonkun seurassa. Käyn pyytämässä Ahmatahman kävelylle…
338 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Heräsin ennen Ahmatahmaa, joten päätin hiippailla hiljaa ulos pesästä. Oli hyvä olla ulkona ilman häntä kiinni turkissani. Viimeisen kuun hän oli rajoittanut menemisiäni ja tekemisiäni niin paljon kuin vain oli pystynyt enkä ollut siksi päässyt juttelemaan kellekään. Minulla ei ollut vanhempia, joilta mennä pyytämään apua…
288 sanaa | 7 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Elandra ”Isä”, Rastaskukan naukaisu kesken partion sai minut säpsähtämään pois ajatuksistani. Olimme lähteneet jokin aika siten auringonlaskun rajapartioon, jossa tarkoituksemme oli kiertää kukkuloilta aina Kuolonklaanin rajalle ja reviirimme pohjoisosaan saakka. Katseeni kääntyi tyttäreeni, joka katsoi minua vaaleanvihreillä silmillään. Kallistin kysyvästi päätäni ja väläytin tyttärelleni lempeän…
936 sanaa | 21 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu “Muista juoda hyvin. Nesteytys on kaiken A ja O helteillä.” Leimusilmä laski juuri kostutetun sammalmytyn Nokilinnun eteen. “Ihan kuin minä en muka osaisi juoda ilman tuotakin tietoa”, tavallisesti niin mukava vanha naaras jupisi vastaukseksi ja ryhtyi lipittämään kielellään nestettä sammalen pinnalta. Leimusilmä varmisti vielä, että…
227 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Kuutamolaine näki isänsä kaatuvan maahan, kun tämän jalat yllättäen pettivät alta. “Isä!” hän parahti hädissään ja riensi tuupertuneen kollin luokse. Hiilihammas oli yhä tajuissaan, mutta ei selvästikään enää tässä todellisuudessa. Vanha soturi katsoi tyttäreensä kuin ei olisi tunnistanut häntä. “Pysy hereillä, et saa nukahtaa!” Kuutamolaine…
379 sanaa | 10 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: EmppuOmppu Tällaisia helteitä en ollut kokenut koskaan aiemmin yhtenäkään lukuisista viherlehdistä, jotka olin elänyt. Toki paahdetta ja lämpimiä päiviä oli riittänyt jokaiselle viherlehdelle, mutta tämä oli erilaista. Se oli kestänyt jo ihan liian pitkään, ja sen vaikutukset näkyivät huolestuttavasti ympäristössä. “Rutikuivaa”, puhahti Kuutamolaine vierestäni. Mustavalkoinen…
288 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Entisen mestarini sanat eivät loduttaneet pätkääkään. Oliko minussa sitten jotain vikaa, jos kerta minä tunsin oloni yksinäiseksi. Olisiko minun kuulunut tuntea oloni täällä täysin kodiksi? Hymähdin huvittuneesti toisen sanoille, mutta vakavoiduin taas ajatuksiini. Olisiko minunkin kuulunut rakentaa oma turvaverkkoni? Olihan minulle Hilehuurre ja Syreenisumu ja…
157 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Makasin leirin laidalla kyljelläni aivan nuutuneena. Koko muuta leiriä tuntui vaivaavan sama ongelma – kuumuus. Nostin päätäni nähdessäni Perhopuron sekä Ahmatahman tulevan sisään leirin sisäänkäynnistä. Nousin ja lähdin tassuttamaan heitä kohti. Perhopuro vilkaisi minua ja pudisti päätään hienoisesti. Seisahduin. Ahmatahman katse oli kiinnittynyt minuun. Aistin…
186 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Koivu Hilehuurre oli loikkinut entisen oppilaansa luokse iloisena nähtyään tämän istuskelevan yksinään leirin reunamilla. Hän ei ollut jutellut Nopsaliekin kanssa muistaakseen ainakaan pariin päivään, joten nyt näytti olevan hyvä hetki rupattelutuokiolle. Musta kolli oli kuitenkin vaikuttanut hiukan allapäiseltä, vaikkakin vakuuttanut, ettei hänen mieltään painanut mikään. Hilehuurre…
710 sanaa | 16 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Useamman kuun välttelyn jälkeen Ahmatahma taisi kokea, että halusi taas viettää aikaa kanssani. Hän istui vieressäni ja katsoi. En tiennyt oliko kollilla jotain sanottavaa vai pitikö minun puhua. Istuimme hiljaisuudessa kunnes minulta paloi pinna. “Miksi olet minun kanssani, jos et jaksa…” aloitin, mutta en tiennyt…
