Eloklaanin tarinat
162 sanaa | 4 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Koivu ”Olet kyllä ajanut itsesi melko hankalaan tilanteeseen”, Hilehuurre myönsi parantajalle. Vasta nyt hän alkoi tajuta, miten isoja ongelmia Leimusilmän ja Lieskakajon suhteen paljastumisesta saattaisi seurata. Hilehuurre pystyi kuitenkin kuvittelemaan, miten olisi saattanut hyvinkin helposti päätyä samaan tilanteeseen kuin Leimusilmä, jos hän olisi ollut tämän…
216 sanaa | 6 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: EmppuOmppu Katsoin pojantytärtäni lempeästi ja viitoin hännälläni tätä seuraamaan perässä. Tassutimme aukion poikki sisäänkäyntitunnelille ja pujahdimme sen kautta hiljaiseen metsään. Hidastin askeliani sen verran, että Perhopuro ehti ottaa minut kiinni ja pystyimme kävelemään rinnakkain. Olin varma, että olisin osannut haudoille vaikka silmät kiinni. Reitti oli…
372 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Koivu ”Saanko liittyä seuraan?” Varjoliekin viereen pysähtynyt Mesitähti kysyi. ”Tottahan toki”, Varjoliekki maukaisi. Kermanvärinen kolli joutui hiukan ponnistelemaan palatakseen pilvistä takaisin tähän maailmaan. Hän ei ollut juuri rupatellut Mesitähden kanssa sen päivän jälkeen, kun tämä oli nimittänyt Kastesulasta ja Ropinaroihusta sotureita. Varjoliekki oli niin loputtoman ylpeä…
596 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Pyry Hölkytin parhaillani aamuisen metsästyspartion hännillä takaisin leiriä kohti. Minulla oli ollut tähän asti oikein hyvä aamu, hiirenkorvan alustakin oli jo selvitty ja sää oli kaunis. Kaiken lisäksi nautin suuresti olostani klaanitovereideni seurassa. Tunsin sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta jollaista en ollut muistaakseni vielä koskaan tuntenut. Olin soturi…
214 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Hilehuurteen vastaus sai Leimusilmän paniikin laantumaan hieman, kun enää ei tuntunut niin todennäköiseltä, että kaikki klaanissa olivat tietoisia hänen ja Lieskakajon suhteesta. Oli toivoa, etteivät muut pystyneet näkemään heidän esityksensä läpi – Hilehuurretta lukuun ottamatta. Leimusilmä veti syvään henkeä ja antoi karvojensa silottua. Hän tuli…
191 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Vaikka Varpulaulu Korpikasteen mielestä näytti olevan ihan kunnossa, en onnistunut karistamaan pois huolen tunnetta, jonka nosti päätään katsoessani rannalle yksin jäänyttä kollisoturia. Jokin oli vialla, saatoin aistia sen. Minusta tuntui pahalta jättää Korpikaste taas yksin, mutta minun oli pakko käydä vielä tarkistamassa, olihan Varpulaululla varmasti…
219 sanaa | 6 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Elandra Askeleeni tuntuivat tavallistakin kevyemmiltä, kun astelin partion perässä sisään leiriin. Hiirenkorvan ajan aurinko lämmitti jo mukavasti valkeaa turkkiani, kun pääsin ulos piikkihernetunnelista leirin aukiolle. Sen säteet siivilöityivät puiden oksien lävitse pääaukiolle muodostaen sinne tänne kauniita pilkullisia kuvioita. Puiden lehdet olivat puhjenneet, viherlehteen ei olisi…
252 sanaa | 6 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Koivu Hilehuurre ei ollut osannut odottaa, että Leimusilmä hätääntyisi niin pahasti hänen ottaessa parantajan ja Lieskakajon välisen liekehtivän romanssin puheeksi. ”Mikä meidät antoi ilmi?” levottomasti edestakaisin tallaava Leimusilmä kysyi ja pysähtyi sitten tuijottamaan Hilehuurretta. Valkomusta kolli näytti todella panikoivan, ja Hilehuurre alkoi miettiä, oliko saattanut…
184 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Istuskelin yksin leirin laidalla pää alas painettuna. Päätäni särki ja minulla oli kaikinpuolin huono olo. Mielialani oli ollut suuressa laskussa jokiseikkailuni jälkeen ja minusta tuntui, että kaikki muutkin olivat huomanneet sen. Olin ollut jo jonkin aikaa pois partiosta, mutta nyt tein taas normaalisti soturinhommiani. Ahmatahmankaan…
3743 sanaa | 83 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Koivu Kylmästä täristen astelin Aurinkoroihun viereen kuivalle maalle. Kauttaaltaan märkä turkkini tuntui raskaalta päälläni. Paljon raskaammalta kuin se oli tuntunut vedessä vain hetki sitten. Istahdin seuraamaan, kun Kastetassu eteni syvemmälle veteen itsekseen. Kieltämättä olin vaikuttunut sisareni rohkeudesta ja sisusta. Vesi oli vilpoista ja vei verenkierron polkuanturoista…
