Kuolonklaanin tarinat

Kuolonklaanin tarinat

  • Tuimakatse

    422 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Untuva Olin valinnut paikkani Kuuraturkin ja tämän oppilaan Tuhotassun viereltä. En kokenut tarvetta sekoittautua Eloklaanin kissojen sekaan, enkä huomannut kovin monen kuolonklaanilaisen vapaaehtoisesti menevän eloklaanilaisten puheille. Enemmänkin tapahtui toisinpäin. Mielestäni kokoontuminen oli mielenkiintoinen tapahtuma. Siinä toinen klaani kertoi avoimesti tapahtuneista asioista, kuka oli uusin pentu ja…

  • Aaltopentu

    240 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Aaltopentu ei osannut pukea kokemaansa tunnetta sanoiksi: se oli jotain ilon, innostuksen, hämmennyksen ja pelon väliltä. Tämä oli hänen ensimmäinen kertansa koskaan leirin ulkopuolella – asian hehkua tosin himmensi se painava tosiasia, että hän teki sen salaa. Hän tiedosti riskin kiinnijäämisen mahdollisuudesta, sekä sen, että…

  • Tuhkajuova

    906 sanaa | 20 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Sellaiset asiat, joista normaalisti nautin, tuntuivat turhauttavilta ja tylsiltä. Kun partioin tai saalistin, ajatukseni harhailivat Väärävarjossa. Tein kaikkeni keskittyäkseni sataprosenttisesti tehtäviini, mutta se tuntui haastavalta. Inhosin itseäni sen vuoksi, miten tunteet veivät minua mukanaan huomaamattani. Ajattelin vain, koska näkisin Väärävarjon taas. Muistelin aiempia kohtaamisiamme ja…

  • Pimentovarjo

    305 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Kuun valo kajasti soturien pesän katon raoista valaisten kissojen turkit hopeaisiksi. Oli puolikuu, mikä merkitsi minun ja Minttuliekin tapaamista. Huokaisin syvään. Viime päivinä olin tuntenut pientä katumusta koko jutusta. En varsinaisesti siksi, että minusta tuntuisi pahalta olla kertomatta Pähkinäkorvan kuolemasta Minttuliekille – vaikka pitkin hampain…

  • Sähkötuho

    523 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Istuin pienellä sateista kostealla nurmikaistaleella ja katselin aukealla touhuavia kissoja. Eloklaani oli ollut paikalla ennen meitä. Ympärilläni kuului tasaista huminaa muistuttavaa ääntä, jonka sai aikaan suuri määrä toisilleen puhuvia kissoja. Heidän turkkinsa hohtivat öistä kuunvalosta johtuvaa loistoaan ja se värjäsi minunkin harmaan turkkini hopeansävyiseksi….

  • Tuhkajuova

    911 sanaa | 20 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Leirin pääaukiolla oli tungosta, kun Punatähti oli kutsunut klaanin koolle kuulemaan nimityksiä. Saukkopentu ja Sirpalepentu olivat ansainneet oppilasnimensä ja saaneet mestareikseen Rapakynnen ja Harakkanaurun. Samalla päällikkö ilmoitti lähestyvästä täysikuun kokoontumisesta. Tapaisimme Eloklaanin jäseniä taas Kivikukkulalla huomisyönä. ”Ilmoitan kokoontumiseen lähtijät huomisaamuna”, Punatähti sanoi rauhallisella äänellä ja…

  • Sulkavirta

    329 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Aaltopentu tapitti kirkkaanoransseilla silmillään Sulkavirtaa, joka oli johdattanut pennun piikkihernemuurin varjoon. Naaras uskalsi myöntää vain itselleen sen, miten innoissaan hän oli. Seikkailu oli alkamaisillaan. ”Kerro jo, mitä nyt tapahtuu?” Aaltopentu kuiskasi kärsimättömänä. Punaruskea pentu marssi paikoillaan kärsimättömänä. Sulkavirta pysyi mahdollisimman tyynenä. Naaras vilkaisi piikkihernetunnelin liepeillä…

  • Kettupentu

    229 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Arkkitehti Kettupentu avasi silmänsä haukotellen, valkea pentu oli nähnyt kamalaa painajaista jossa isot, tummat kissavarjot jahtasivat häntä ja kun ne saivat tämän kiinni, kaikki alkoi alusta. Ihan kuin valtavat kuolonklaanilaiset olisivat häätämässä Kettupentua pois reviiriltä. ”Vikisit kauheasti unissasi!” kuului lempeä ääni Kettupennun takaa, Mäntyviiksen katse oli…

  • Aaltopentu

    379 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Aaltopentu loikki takaisin pentutarhalle jokainen karva innostuksesta pystyssä sojottaen. Hän pyrki pitämään pokerinaaman sukeltaessaan kivien välistä peremmälle pesään, sillä ei halunnut herättää tarpeetonta huomiota pesän muissa asukeissa. He saisivat uskoa, että Aaltopentu oli juuri käynyt ulkona haukkaamassa nopeasti happea, eikä juonittelemassa täysikasvuisen kissan kanssa leiristä…