Eloklaanin tarinat
302 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Talvikkitakku tapitti Kuutamolainetta silmät roihuten. “Väistä, minulla on kani kynittävänä tämän kirppusäkin kanssa”, Talvikkitakku sähähti Kuutamolaineelle ja yritti ohittaa naaraan, mutta Kuutamolaine peilasi Talvikkitakun liikkeitä. “Sinä pysyt siinä. Eikö päässäsi liiku mitään? Luuletko, että Leimusilmä haluaa tuhlata yrttinsä klaanitoverien välisiin nahinoihin? Ainiin, eihän sinua kiinnosta…
317 sanaa | 9 kokemuspistettä | 🔥 SuperKP käytössä (1.30x)Kirjoittaja: Aura Lämmin hymy piirtyi kasvoilleni, kun Hiilihammas lupasi mainita nimeni, jos Korppisiipi kysyisi kumppaninsa mielipidettä asiaan. Tuntui hyvältä, kun joku seisoi tukenani. “Tietenkin, pitäähän varapäällikön olla sellainen kenet Korppisiipi haluaa”, naukaisin nopeasti. En halunnut kivuta arvoasemaan suhteilla. Se ei tuntunut oikealta. Hiilihampaan vastaus ei yllättänyt….
413 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Katsoin ainokaista elävää pentuani. Valvoin häntä kuin hän olisi voinut hetkenä minä hyvänsä vain kupsahtaa siihen paikkaan. En antaisi sen tapahtua. En antaisi hänenkin mennä. Pitäisin huolen siitä, että rakkaani pysyisi kanssani. Että häntä ei koskaan satuttaisi mikään. Koskaan. Sädesäihke oli vienyt Hyttyspennun jo mukanaan….
249 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Kortetuike syötti minulle vielä unikonsiemeniä. Niiden kanssa olin jo varsin kokenut. Vetelin siemenet suuhuni ja pistin kuononi häntäni alle. Halusin nukkua. Halusin nukkua enkä koskaan enää herätä. Kuljeskelin leirissä. Se oli täysin tyhjä. Taivas aukeni ylläni tähtien täplittämänä. Katsoin niitä. Ne pilkahtelivat vuorollaan. Tiputin katseeni…
173 sanaa | 4 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Elandra Leimusilmän suhtautuminen päällikkyydestäni luopumisesta sai minut lähestulkoon liikuttumaan. Koin olevani maailman onnekkain kissa, sillä rinnallani oli niin hienoja klaanitovereita. Leimusilmän suhtautuminen asiaan sai minut varmistumaan siitä, että päätökseni olisi oikea. ”Tietysti aion puhua hänelle ensin, en suinkaan tahdo järkyttää häntä. Huolehdin, että Korppisiipi on…
356 sanaa | 9 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: EmppuOmppu “Kyllä minä voin sinua ehdottaa Korppisiivelle, mikäli hän pyytää mielipidettäni asiaan”, vastasin Lieskakajolle edelleen hymyssä suin. “Valitettavasti lopullisen päätöksen tekee hän itse, ja hänet tuntien hän on jo vähintäänkin ajatuksen tasolla tarkkaillut klaanitovereitamme sillä silmällä.” Pysähdyin hetkeksi miettimään, olisinko minä halunnut olla päällikkö. Kenties…
804 sanaa | 23 kokemuspistettä | 🔥 SuperKP käytössä (1.30x)Kirjoittaja: Aura Kasvoilleni kohosi yllättynyt, mutta utelias ja hyväntahtoinen virne, kun Hiilihammas kertoi hänen nuoruudessaan liikkuneista juoruista. En ollut kuullut niistä aiemmin, mutta kyllähän minä Hillasielun muistin. “No, olihan hän ihan komea kolli, että..”, kiusoittelin Hiilihammasta leikillään, mutta sisälläni liikahteli omituisia tunteita. En halunnut ottaa niistä…
187 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Parantajan viikset värisivät hänen kuullessaan Mesitähden nauravan. Oli jotenkin huojentavaa nähdä, miten kevyin mielin päällikkö tuntui lopulta suhtautuvan edessä olevaan muutokseen. Ei maailma siihen loppuisi, jos päällikkö siirtyisi klaaninvanhimpiin ja Korppisiipi tulisi hänen sijalleen johtamaan klaania. Olisihan se erilaista, mutta muutos ei aina tarkoittanut huonoa….
354 sanaa | 9 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: EmppuOmppu Pudistelin päätäni naureskellen muistojen tulviessa mieleen oppilasajoiltani. “Minä ja Korppisiipi olimme parhaita ystäviä oppilaina, mutta en usko, että kummallakaan meistä oli sitä syvällisempiä tunteita toisiamme kohtaan ennen kuin meistä tuli sotureita. Sitä ennen, kun olin vastikään saanut soturinimeni, oli eräs toinen kissa, josta minä…
221 sanaa | 6 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Elandra En voinut olla hymylemättä, kun kuulin Leimusilmän tarpeettoman kehuvat ja arvostusta hehkuvat sanat. Tästä piirteestä minä pidin eniten Eloklaanin jäsenissä: he arvostivat sitä, mitä meillä oli. He saivat minut tuntemaan itseni onnistuneeksi, vaikka olinkin epäonnistunut lukematta kertoja. Se korosti sitä, että vaikkei kukaan ollut…
