Eloklaanin tarinat
408 sanaa | 10 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Elandra Makoilin Litteäkiven alla sijaitsevalla vuoteellani. Olin ollut jo hetken hereillä, mutten ollut vielä noussut ylös. Äänten perusteella muutkaan eivät olleet vielä nousseet, sillä pääaukio oli aivan hiljainen. Vain silloin tällöin pentutarhan suunnalta kantautui vaimeaa mau’untaa, kaiketi pentutarhan pennut olivat heränneet ja vaativat emoiltaan aamumaitoaan….
482 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra ”Auringonlaskun metsästyspartiota johtaa Pohjaharha. Hänen mukaansa lähtevät Irvikita, Laventelitaivas, Hilehuurre, Konnavarjo ja Loimuliekki”, Korppisiipi ilmoitti partioon lähtijöitä Litteäkiven edustalla. Katseeni siirtyi vaistomaisesti Hilehuurteeseen, joka paraikaa keskusteli aukion toisella laidalla Kuuhohteen kanssa. Keskustelu oli selkeästi keskeytynyt, kun soturi oli kuullut oman nimensä mainittavan. Hilehuurre katsahti varapäällikköön,…
643 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Istuin pentutarhan edessä odottaen. Tunnelma oli piinaava ja minua hermostutti valtavasti. Ymmärsin täysin, että Käärmekulta halusi olla pentutarhassa mahdollisimman pienen kissajoukon kanssa enkä ottanut siitä itseeni lainkaan, mutta myöntäisin kyllä että olisin mieluummin katsomassa miten pentujen tulo sujui enkä vain istuisi tässä toivomassa. Halusin varmistaa…
443 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Kuutamolaineen ei ollut onnekseen tarvinnut jäädä parantajan pesälle pidemmäksi aikaa. Jos Talvikkitakun tempussa oli ollut jotakin hyvää, niin ei ainakaan tämä ei ollut syöttänyt hänelle mitään myrkyllistä tai tappavaa. Kun hän oli saanut vatsansa sisällön tyhjennetyksi, hänen olonsa oli ollut etova mutta helpottuneempi. Tapahtuneesta oli…
1534 sanaa | 34 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Emme luovuttaneet. Emme koskaan luovuttaisi. Sädesäihke ei ikinä jättäisi minua. Ei ikinä menisi sieltä, missä aita on matalin, jos kyse oli minun selviytymisestä. Ryhdyimme yhdessä tappelemaan korruptoitunutta emoani vastaan täysillä voimin. Saatoin vain tuntea adrenaliinin kulkevan kehoni läpi, kun taistelin omani ja pentujeni hengen edestä….
296 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Kharon seisoi jähmettyneenä leirin pääaukiolla ja silmäili siellä oleskelevia kissoja. Hän näki, kuinka Mesitähti keskusteli Leimusilmän kanssa hyvin keskittyneen oloisena. Se sai Kharonin olon epämukavaksi. Hännänpää nytkähteli ja selkäkarvat värähtelivät sen merkiksi jo toistamiseen. Välillä päällikön vihreä katse kohdistui soturiin. Se oli niin täynnä sääliä…
403 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Nähtyään Kuutamolaineen epäuskoisen katseen, Talvikkitakku naurahti hieman hermostuneena. “Hyvä on, ei ehkä sorsanpoikasia tähän aikaan, mutta varmasti jotain muita eläimiä. Tule mukaani, niin mennään katsomaan!” Talvikkitakku yritti, mutta Kuutamolaine vain tuijotti häntä silmät selällään ja Virnakukka pudisteli päätään. “Mutta syöväthän sairaatkin kissat niitä yrttejä, ei…
240 sanaa | 6 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Elandra ”Ja tuolla on Kuolonklaanin raja. Rajaa ei saa ylittää, ellei kyse ole hätätapauksesta. Kuolonklaanilaiset eivät katso hyvällä, jos eloklaanilaiset ylittävät rajaa käpälälläänkään, joten olethan varovainen rajan läheisyydessä”, kuuntelin etäämmältä, miten Lieskakajo opetti nuorta oppilastaan. Kiurutassu oli vain hetki sitten ansainnut oppilasnimensä, ja olin määrännyt…
465 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Pudistelin päätäni erakon sanoille. Olin nyt perillä siitä kuka tämä oikein oli. Käärmekullan emo Lotta! Murisin vihaisena. Uhraisin vaikka oman henkeni kumppanini ja pentujen edestä. Loikkaisin kiinni naaraaseen ja kynsin tämän turkkia kaikin voimin. Käärmekulta yhtyi Lotan rökittämiseen. Saimme naaraan helposti yhdessä maata vasten. Olin…
418 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Pyry Makoilin leirin reunamilla päivän ensimmäistä ateriaani syöden. Olin ollut jo toimelias ja osallistunut aamun rajapartioon ja myöhemmin metsästyspartioon, toiseen jo ennen kuin varapäällikkö oli ehtinyt edes lausua nimeäni ääneen. Päivät olivat kylmempiä nykyään ja riista oli käymässä yhä vähäisemmäksi koko ajan. Aurinko oli jo saavuttanut…
