Klaanittomien tarinat
239 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Elandra //Erakko | Vai Tyrskytassu. Oli siinäkin nimellä kissaa lätkäisty. Kuka halusi tulla kutsuttavaksi millään kehonosalla missään muodossa? Ehkä hänen vanhempansa olivat vain tunteneet syvää inhoa jälkeläistään kohtaan ja päättäneet lisätä hänen nimeensä tuon jälkiliitteen, joka oli se kissan osa joka koski kaikkia epäpuhtauksia. Tai sitten…
201 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Elandra //Erakko | ”Olen Tyrskytassu. Satun olemaan vain läpikulkumatkalla”, tummanruskea raidallinen kolli oli viimeinkin avannut suunsa, ”saanen tiedustella, kenen kaksijalkala tämä onkaan?” Olipa typerä kysymys! Juurihan olin hänelle sen kertonut. Kissan nimi kuulosti vähintäänkin huvittavalta. Miksei nimeksi käynyt pelkkä Tyrsky? Miksi perään oli pitänyt laittaa jokin…
299 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | Olin juuri viimeistelemässä etäisesti linnulta maistuvaa lihasiipaletta, kun jostain lähistöltä alkoi kuulua ääntä. Jähmetyin hetkeksi paikoilleni kuulostelemaan, ja vähitellen ääni alkoi saada selkeämmät rajat ja eri painotteisia sävyjä, kunnes sen pystyi tunnistamaan kahden tai useamman kissan vaimeaksi puheeksi. Uteliaisuus valtasi minut korvista hännänpäähän….
367 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Elandra //Erakko | Purin hampaitani yhteen kuullessani Mäihän tarjouksen. Kaikki muu siinä oli huonoa, lukuun ottamatta viimeistä kohtaa. Jos Mäihä saisi vaellella kaksijalkalassa vapaana, voisivatko muut tulevat kujakissat vaatia samaa? Jos kissa saisi kierrellä vapaana, selviäisikö hänelle ajan mittaa se, miten olin valehdellut hänelle? Jos Mäihästä…
254 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Lonely Warrior //Erakko | Keijukainen oli juuri niin iloinen näkemisestäni kuin olin odottanutkin. “En kai minä nyt ajatellut ystäviäni lopullisesti jättää. Minkälainen ystävä minä silloin olisin?” sanoin ja astelin muutaman rennon askeleen lähemmäs. “No et sinä muutenkaan hirveän hyvä ystävä ole”, Keijukainen sanoi, vaikka tiesin, ettei…
776 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Elandra //Erakko | ”Keijukainen, herää!” ääni tunkeutui uneeni ja vei mukanaan hyvän aterian ja täydellisen kujakissayhteisön. Ärähdin turhautuneena ja raotin silmiäni. Yllätyksekseni huomasin, että kaksijalan pesässä oli vielä hämärää. Ikkunasta kajasti sisään vain kujien varsilla olevien tähtien valot. Leopardi seisoi edessäni levottomana. Erakko tassutti paikoillaan hermostuneena…
1101 sanaa | 24 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Elandra //Erakko | Olin totaalisen tyrmistynyt, kun Keijukainen asteli eteemme paljon kokeneen näköisen luisevan kollin kanssa. Oliko naaras sittenkin ollut koko ajan täysin todenmukainen? En voinut uskoa sitä todeksi. Leopardi kyseenalaisti heti Arven kaulaa kiristävää sinistä pantaa kamalan tutulla tavalla. Ja sitten taas päästiin siihen, että…
1178 sanaa | 26 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Elandra //Erakko | Olin saanut nukuttua yöllä hetken ajan vartioinnin jälkeen. Mäihä oli pysynyt nätisti koko yön omalla vuoteellaan. Aurinko oli noussut, ja sen valo heijastui ikkunoista sisään kaksijalan pesän yläkertaan. Leopardi ei ollut kissa viisaimmasta päästä, jonka vuoksi olin voinut valehdella tuolle niin paljon kuin…
931 sanaa | 21 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Elandra //Luopio | Kääntäessäni selkäni isälleni ja Mesitähdelle, käänsin samalla selkäni Eloklaanille ja entiselle elämälleni. Minä en kuulunut enää klaaniin: paikkani oli jossain muualla. Käpälänaskeleni veivät minua yhä kauemmaksi rajasta, jonka toiselle puolelle Hiilihammas oli jäänyt seisomaan päällikkönsä kanssa. Niin – hänen päällikkönsä. Minun ei tarvinnut…
303 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Elandra //Erakko | Sinä yönä en nukkunut silmäystäkään. Olin suunnitellut katoavani yöhön sillä silmänräpäyksellä kun kaksikko nukahtaisi. Olin kuitenkin selkeästi aliarvioinut heidän älykkyysosamääränsä, sillä he olivat päättäneet pitää vahtivuoroja kumpikin vuorollaan. Pyöräytin silmiäni niin syvästi, että ei olisi ollut ihme jos olisin nähnyt takaraivoni. Yön tunnit…
