Kuolonklaanin tarinat
668 sanaa | 15 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Untuva Kuunnellessani Henkäysvarjon sanojani oloni tuntui jokseenkin voimattomalta. Ei pelkästään sen takia, että selässäni aristi edelleen laikukkaan erakon aiheuttamat naarmut tai käpälissä painava väsymys yön jäljiltä. Henkäysvarjon sanat kuulostivat omaan korvaani vain niin tekopyhiltä, vaikka kollin esitys oli varmasti kerrassaan vakuuttava muille kuolonklaanilaisille, joilla ei ollut…
2610 sanaa | 67 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Elandra ”Haloo! Minäkin olen täällä!” Kaamoskukka tuhahti Punatähdelle, joka oli taistelun lomassa kääntänyt selkänsä tabbykuvioiselle kollille, kun päällikkö oli hetkeksi päässyt irtaantumaan Jääviillon ja Pimentovarjon otteista. Nuori soturi syöksyi kynnet ojossa kohti päällikön punaruskeaa selkää. Punatähti näytti väsyneeltä, ja kollin reagointinopeus oli selvästi laskenut. Tämä…
420 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Seurasin tilannetta sivusta kuin jalkani olisivat juurtuneet maahan kiinni. Yritin pakottaa itseni liikkumaan, osallistumaan Jääviillon ja Punatähden kamppailuun, mutta en kyennyt siihen. Epäröintini sai minut tuntemaan itseni tavattoman heikoksi. Enkö ollut jo päättänyt, että pystyisin tähän? Punatähti kuolisi joka tapauksessa jonain päivänä, tapahtui se minun…
608 sanaa | 16 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Elandra Jääviilto pihisi kiukusta! Miten Henkäysvarjo saattoi päästää näin tärkeälle tehtävälle mukaan kissan, joka ei edes ollut puhdasverinen kuolonklaanilainen? Vaikka Kaamoskukan asenne kieltämättä oli ihailtava ja hänkin selvästi inhosi juuriaan, ei Jääviilto voinut sivuuttaa sitä tosiasiaa, että kolli ei vain ollut aito kuolonklaanilainen. Tämä oli…
411 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Sirius Kipitin pienillä tassuillani. Olin selvästi loukannut Untuvapentua. Mutta miksi hänen piti paljastaa minut! Miksi hän ei voinut itse katsoa? Hän vain ”hälytti” Mäntyviiksen apuun! Jos naaras ei kerran halunnut itse katsoa, olisi ollut katsomatta! Niin minä olisin voittanut, ja olisin ollut paras! Ärisin mielessäni Untuvapennulle….
346 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Kaamoskukka makoili tylsistyneenä soturien pesässä omilla sammalillaan. Hänen päivänsä oli ollut varsin tylsä ja ikävystyttävä. Hämärätassukin oli ollut koko päivän harjoittelemassa ja nukahtanut heti petiinsä päästyään. Pyh, Kaamoskukasta tuollainen oli merkki tietynlaisesta kestämättömyydestä. Naarashan oli pian soturi! Kyllä melkein sotureiden pitäisi kestää jo pitkiäkin harjoituksia…
270 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Punertava turkkinen soturitar ei kyennyt katsomaan Varissulan suuntaan vastatessaan tälle: “Tietenkään en pidä tästä, mutta onko meillä muutakaan vaihtoehtoa?” Kysymys oli sinänsä turha – he molemmat tiesivät hyvin, että muitakin vaihtoehtoja olisi varmasti ollut, mutta Henkäysvarjo oli syystä tai toisesta päätynyt valitsemaan niistä kaikista äärimmäisimmän…
420 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Henkäysvarjo oli herättänyt minut keskellä yötä ja käskenyt mukaansa. Ehdin hetken harkita koko liittolaisuutemme unohtamista, sillä silmäluomeni tuntuivat tavattoman raskailta ja sammalet niin pehmeiltä ja mukavilta – olisi ollut niin helppoa vain kääntää kylkeä ja jättää Henkäysvarjon käsky huomiotta. Lopulta kuitenkin pakotin itseni ylös syvään…
566 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Untuva Aikaisemmin päivällä leirissä käyneet erakot olivat laukaisseet tapahtumien sarjan, jota en olisi ikinä uskonut tapahtuvaksi. Kun Jääviilto oli käynyt hakemassa minut Henkäysvarjon johtamaan partioon, en ollut vielä osannut odottaa mitään tällaista. Meille partion jäsenille, jotka olimme puhdasverisiä kuolonklaanilaisia, oli ilmeisesti jokaiselle selvää, mitä Henkäysvarjo ajatteli…
314 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ruska Olimme syömässä kania Nuppujuovan kanssa, aukion reunalla. Olin onneni kukkuloilla, olin vihdoin löytänyt sen kissan, josta tykkään! Eilinen kohtaus aukiolla, jolloin Nuppujuova oli syöksynyt kiinni kylkeeni, ja painoimme kuonomme yhteen, oli pinttynyt mieleeni. Pelkäsin, että joku näki. Oppilaalle ei ollut sopivaa, olla rakkaussuhteessa, jos koulutus…
