Kuolonklaanin tarinat
319 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Niiskaisin hieman harmissani. Pyräkkäpentu, Kaamospentu ja Myrskypentu oli nimitetty juuri Pyräkkätassuksi, Kaamostassuksi ja Myrskytassuksi. Olin onnekas, kun olin saanut yhden soturinalun omaksi oppilaakseni mutta en ollut kovin tyytyväinen siihen, että olin saanut pinikokoisimman ja pelokkaimmannäköisen pennun. Olinhan toki onnekas myös sen suhteen ettei minun tarvinnut…
320 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Hetki sitten minusta ja sisaruksistani oli tehty oppilaita. Kaamostassu oli saanut mestarikseen pahaluontoisen Jääviillon ja Myrskytassu itse klaanin varapäällikon, Henkäysvarjon. Minun koulutuksestani vastasi puolestaan Mäyräkynsi, joka – valitettavasti – oli entinen erakko. ”Onneksi olkoon Pyräkkätassu ja Myrskytassu. Saa oppilaiden pesäkin hieman tasoa, uudet toverimme vaikuttavat…
1438 sanaa | 32 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Kaamospentu tuhahti tyytyväisenä, kun Toivepentu laski saaliin hänen käpäliinsä. Kaamospentu tökki saalista mietteliäänä ja kohautti olkiaan. ”Hmh, kaipa tämä kelpaa, vaikka olisin odottanut hieman nopeampaa toimintaa. Tässähän ehdin jo melkein kuolla nälkään! Tajuatko että minä en halua kuolla? Emoni nylkisi sinut kyllä heti, perheesi ei…
453 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Woln Hyppelin innoissani leiriä pitkin. ”No mikäs nyt noin innostuttaa?” kysyi Mäntyviiksi. ”Ei mikään.” vastasin ja tajusin nolostua. Olin vahingossa potkaissut likaiset sammalet kuningattaren päälle. Mäntyviiksi hymyili minulle. ”Anteeksi.” naukaisin. ”Autan sinua keräämään ne.” sanoin. Keräsin sammalet kasaan. ”No, kertoisitko jo mikä sinua noin innostutti?” Mäntyviiksi…
474 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Woln Nyökkäsin hyväksyvästi. Juoksin kohti soturien pesää. Menin soturien pesän taakse. Kuulin Toivepennun askeleet lähistöllä. Hän oli menossa oppilaiden pesälle. Huomasin jälleen ivalliset katseet leirin toiselta laidalta. Pyörittelin heille silmiäni. Huiskautin häntääni vihaisesti. Mikä nyt oli näin hankalaa, että piti jokaiseen asiaan puuttua! Toivepennun askeleet tepsuttivat…
218 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ruska Kipitin iloisesti leirin poikki. Piiloutuminen oli lempileikkini, katselin hiukan ympärilleni. Ahaa! Menen piiloon tuoresaalis kasan taakse! Se olisi mainio piilo, Nuppujuova ei ikinä löydä minua. Kipitin nopeasti tuoresaalis kasan taakse. Riistan haju tulvi nenääni, nyrpistin nenääni kun haistoin myskin hajun. Hyi, olisi pitänyt ottaa toinen…
315 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Istuskelin metsässä raittiin viherlehden tuulen riepoteltavana. Maistelin ilmaa. Viherlehden hajuja tulvi aistieni täydeltä. Olin alunperin tullut saalistamaan mutta nyt istuin paikassa, jossa olin rakastanut käydä yhdessä Höyhentassun kanssa. Nyt, kun hän oli poissa minulla ei ollut seikkailutoveria. Ihastus naaraaseen oli haipunut ja kaiho oli korvannut…
306 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Tunsin Huomenkyyhkyn ujuttavan käpälänsä vatsani alle ja nostavan minua hieman ylöspäin. ”Peruuta, peruuta! Pääset pois”, naaraan ääni kuului jostain takaani. Puhalsin vielä viimeisen kerran ilmaa ulos keuhkoistani, ennen kuin aloin varovasti peruuttaa taaksepäin. Turkkini ja viikseni hipoivat kolon ahtaita seinämiä, mutta pian huomasin paineen alkavan…
501 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Untuva Viherlehden alku oli saapunut luoksemme. Tuuli värisytti viiksikarvoja, ja se tuntui turkilla lämpimämmältä aikoihin, kun viiletin rauhallista tahtia havumetsän siimeksessä. Aurinko loi kirkkaita säteitään puiden oksien välistä, ja ne pääsivät lämmittämään tummaa turkkiani. Viherlehden alku oli oikeastaan ainoa siedettävä aika itse viherlehdessä. Kun sattui omistamaan…
185 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Woln Tassutin leiriin mestarini perässä. ”Jaksatko?” Kalmakuu kysyi ja laski saaliinsa. ”Jaksan.” vastasin. Olin nälkäinen. Raahasin päästäisen tuoresaaliskasaan. ”Saanko ottaa saaliin?” kysyin Kalmakuulta. ”Saat, mutta tänään on sinun vuorosi siivota klaaninvanhimpien makuusijat ja pesä.” Kalmakuu vastasi. ”Minun vuoroni?” minun teki mieli kysyä. Kalmakuu ei ollut kertonut…
