Kuolonklaanin tarinat
576 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Sirius Tassuttelin pesästä ulos nyrpeänä. Kuten tavallista, aamu ei alkanut mukavasti. Ensinnäkin, olin taas saanut kuulla että olisin pelkuri. Huokaisin ja menin Kalmakuun luokse, joka tavalliseen tapaansa seisoskeli aukiolla. Kalmakuu vilkaisi minuun hieman salaperäisen näköisenä. ”Mennään nyt taisteluharjoituksiin.” Kalmakuu sanoi. ”Varmasti yllätyt, tänään tapahtuu asia, josta…
166 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Kylmäliekki istui soturienpesässä hiljaisena, kuin pieni hiiri. Siltä kolli näyttikin, sen verran reppanana hän oli. Kollikissan silmistä näkyi pieni harmistus. Huomenkyyhky oli ripittänyt hänet aiemmin päivällä partiossa ja naaraskissan vaativa katse kiilui edelleen hänen silmissä. Kylmäliekki ravisteli päätään, Huomenkyyhky osasi olla ehkä maailman pelottavin tapaus!…
165 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Huomenkyyhky istui kylmällä ja sateisella aukiolla ärsyyntyneenä. Tihkusade kasteli naaraan turkkia hiljakseen märäksi ja kosteaksi, mutta vedessä viihtyvä kissa ei siitä välittänyt. Naarasta ärsytti Kylmäliekki ja erityisesti Jääviilto. Miksi Kylmäliekki ei vain voinut omistaa omaa tahtoaan ja olla taas naaraan ystävä? Huomenkyyhky kaipasi harmaaturkkista kissaa,…
270 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Sirius (Yrtin hakija) ”Meidän pitää saalistaa.” Leimusilmä sanoi. Hallavarjo ja Tuhkajuova olivat samaa mieltä ja keskustelivat parhaista saalispaikoista. ”Onko täällä mitään?” Mäyräkynsi kysyi. ”On on.” Tuhkajuova sanoi. Lähdin etsimään riistaa. Tassuttelin puulaudalla. Aistin hiiren. Tassutin silmä kovana ympäriinsä. Hiiri pysyi vain paikallaan. Hyppäsin sen päälle, mutta…
445 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Sirius Musta, arpinen turkkini vajosi sammalvuoteeseen. Nukahdin. Ensimmäinen päivä vanhassa klaanissani oli tuntunut kummalliselta. Jotkut kissat pelästyivät minua, toiset taas katselivat halveksivasti ja kuiskalivat keskenään. Kestin sen. Kun menin pentutarhan lähellekään, niin sain vastaani Mäntyviiksen, joka hämmästyksekseni käski minut pois. Potkaisin sammalia. Kesti aikansa, kun klaani…
837 sanaa | 19 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Käänsin varovasti tassullani pientä kiveä ja kurkistin sen alle. Pettymyksekseni sen alta löytyi vain nuutunutta ruohoa. Huokaisin ja laskin kiven takaisin paikoilleen. Taas huti – aivan kuten kaksikymmentä kivenkääntöä aiemmin. ”Montako kertaa sinua pitää kieltää pysähtymästä ilman lupaa?” Käännyin katsomaan Aaltosalamaa, joka tassutti minua kohti…
517 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Untuva Sitä ei aina uskoisi, millaisiin tilanteisiin sitä päätyisi. Kun jokin vaikea asia näkyy edessä hyvin sumeana ja vaikeaselkoisena, sitä ei tiedä miten kuuluisi toimia. Oloni oli hyvin voimaton. Ei sen takia, että olisin itse ollut jotenkin ruumiillisesti huonossa kunnossa. Se johtui kuolonklaanilaisista. Kuolonklaani ei voinut…
284 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ruska Olin ollut harjoituksissa juuri Toivetassun kanssa, minua hiukan huimasi mutten antanut asian häiritä. Katselin aukiota ja huokaisin, niin monta kissaa joita en tunne hyvin! Katselin aukiota, ja etsin tuttuja kissoja, joiden kanssa voisin jutustella. Virnistin kun näin emoni, Orvokkisydämmen, istuvan sotureiden pesällä. Jolkottelin tämän luokse…
485 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Olin näyttänyt Lumikkoviiksen pennuille noin puolet leiristä ja sitten nämä olivat menneet päivä unille. Nyt minun pitäisi mennä harjoituksiin Pyörretassun, Huomenkyyhkyn ja Turhamyrskyn kanssa. Liitelin loikkien leirin sisäänkäynnille. Kun muu porukka pääsi paikalle, lähdimme matkaan. Tervehdin veljeäni iloisin mielin ja juttelimme koko matkan. Mestarimme veivät…
486 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Sirius (Yrtin hakija) Minua suorastaan karmi kävellä inhan Ukkospolun yli. Astuin sille varovasti, ja toivoin että hirviö ei ajaisi siitä. ”Tule jo, Nuppujuova!” Tuhkajuova älähti. Tassutin polun pelokkaana läpi ja yritin näyttää tyyneltä. Leimusilmä katseli eteenpäin. ”Mennään.” hän sanoi. Menin Mäyräkynnen luo. Hän nyökkäsi minulle. Tuhkajuova…
