Kuolonklaanin tarinat
622 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Tipu Minulla oli nyt.. Kumppani? Niin. Kumppani joka lähti siirtämään sammaliani. Minä lähdin herättämään oppilastani vaikka tihkusade yhä vaivasi yllämme. Kyyristyin kumminkin jotta pääsisin pesään sisään, etsien ruskea turkkista kollia katseellani. Tuossa hän makasi. Kosketin tassullani hänen lapaansa ärtyneenä, sillä vereni kiehui typeryydestäni. En minä tätä…
922 sanaa | 20 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu ”Tietysti voit”, sanoin astuessani heti hänen jälkeensä aukiolle. ”Olemmehan nyt virallisesti pari.” Niin, eikä Lauhalaukka ollut enää sekoittamassa pakkaa. Villisielu katsoi minua epäluuloisesti, ihan kuin hän ei olisi voinut uskoa juuri kuulemaansa. Soin hänelle mitäänsanomattoman hymyn ja astelin kaatunutta kuusipuuta kohti, jonka alla sijaitsi sekä…
259 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Istuin leirin pääaukiolla ja katselin hiljalleen kirkastuvaa taivasta. Aurinko oli parhaillaan nousemassa ja päivä oli lähdössä käyntiin. Ainakin sen olisi pitänyt lähteä, mutta minun päiväni ei tuntunut käynnistyvän. Olin nukkunut todella huonosti viime yöt. Oli outoa nukkua yksin tuntematta ystäväni selkää vasten omaani. Oli niin…
1765 sanaa | 39 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Leirin pääaukiolla oli tähän aikaan päivästä tungosta. Kissat odottivat tuoresaaliskasan liepeillä partion paluuta saadakseen ruokaa. Partio saapuisi leiriin hetkenä minä hyvänsä. Minä en pitänyt suurista kissajoukoista, jonka vuoksi pysyttelin leirin laitamilla yksinäni. Nälkä kurni jo vatsassani, mutta selviäisin hyvin iltaan asti.Yritin vähentää ruuan syömistä, sillä…
532 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Katselin vuoroin Pähkinätassun kirkkaanruskeaa ja Pilvitassun tummaa hahmoa selittäessäni yksikertaisia ohjeita, jotta oppilaiden oli helppo ymmärtää mitä tarkoitin. En tietenkään kuvitellut heidän olevan tyhmiä, vaan halusin vain olla mahdollisimman selkeä. ”Takapotku on hyödyllinen vihollisten häätämisessä takaapäin. Taistelussa sinun tulee olla aina valppaana mistä tahansa…
343 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ron ”Mikään ei toisi minulle enempää iloa”, nyökkäsin Taivaslaululle kepeästi, kun olin saanut häneltä kutsun harjoituksiin oppilaansa kanssa. Olin sekä iloinen että myös helpottunut, kun olin saanut kuulla Taivaslaulun vastauksen. Vaikka olinkin yhä vankasti sitä mieltä, että vastuu onnettomuudestani oli täysin minun käpälissäni, sillä hetkellä en…
159 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Pyry Retkotin kyljelläni Kuolonklaanin leirin reunamilla ja nautin auringon lämmöstä turkillani. Elettiin tämän illan viimeisiä lämpimiä säteitä, jotka auringolla vielä oli tarjota. Seurailin katseellani leirin tapahtumia aina välillä. Olin hieman tylsistynyt; minulla ei ollut mitään tekemistä ja seuraa sitäkin vähemmän! Olisi edes Mahlahalla tullut ja vienyt…
242 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior ”Minun olisi pitänyt pysyä lähelläsi ja kuunnella sinua. Se oli minun syyni, mutta sinä sait kärsiä sen seuraukset. Olisin halunnut tulla juttelemaan aiemmin, mutten löytänyt aiemmin kunnon tilaisuutta. Olen erittäin pahoillani, Taivaslaulu.” Pähkinätassun syvimmät pahoittelut saivat minut liikuttumaan. Kasvoilleni piirtyi hento, mutta erittäin lempeä…
786 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Tipu Olin aivan sumun seassa ollut kaikki päivät, tai no, niin. Aika oli tuntunut vain kuluvan hujauksessa. Minttutassu oli päässyt pikitassun kanssa oppilaiksi, oppilaani murjotti, mutta en niinkään välittänyt. Olin saanut hänet raahattua rajapartioon, sekä hyvä niin. Olin herännyt tänään aikaisin, suoraan kaato sateeseen, enkä ollut…
422 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Heräsin hiljaiseen sateen ropinaan. Lauhalaukka oli ehtinyt olla vasta muutaman päivän kadoksissa, mutta minä elin jo nyt elämäni parasta aikaa ilman häntä. Harmi vain, että Villisielu tuntui olevan kovin tolaltaan menetettyään kuhertelukumppaninsa, mutta hänen oli hyvä ottaa opikseen tästä ja avata silmänsä totuudelle: kaikilla ruusuilla…
