Kuolonklaanin tarinat
156 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Harakkahaave ja Lummelempi lähtivät vartioon leirin ulkopuolelle. Hiljaisuusvarjo katsoi ylpeänä pentujensa perään ja niin teki Aamuraitakin. He olivat kasvaneet niin kovasti ja Hiljaisuusvarjo ei voinut muuta kuin olla heistä niin suunnattoman ylpeä. Hiljaisuusvarjo hymyili poikansa innolle, kun käveli tämän vieressä partiossa. Tuore soturi vaikutti niin…
153 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ampiainen Venyttelen raukeasti maakusammalillani soturien pesässä. Olin juuri herännyt ja olin valmiina uuteen päivään, tassutin siis oitis ulos soturien pesästä ajatuksissenani oli käydä tänään saalistamassa, mutta vasta myöhemmin lähempänä aurinko huippua. Tassutin siis vain leirin reunalle ja istuuduin maahan sukimaan pörheää häntääni. *Ehkä minun pitäisi yrittää…
304 sanaa | 8 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Ampiainen Istuskelen soturien pesän edustalla sukimassa turkkiani. Minulla ei ollut tällä hetkellä kauheammin tekemistä, olisin toki voinut olla vaikka viettämässä aikaa muiden kanssa mutta aukiolla ei ollut paljoakkaan kissoja. Eikä minun tehnyt mieli oikein mennä kenenkään luo juuri nyt. Saatuani turkkini suitua nousin seisomaan mietiskelen…
170 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Rosmariinikynsi tuntui vajoavan omiin ajatuksiinsa ja Lepakkohuuto kallisti hieman päätään hymyillen naaraalle. Hän sai havahdutettua harmaaraidallisen naaraan ajatuksistaan ja soturin ilme muuttui ilkikurisemmaksi. “Ajattelin vain nasevaa letkautusta, jonka heittää tähän väliin sinun ilmeisestä halustasi päästä pentutarhalle useamminkin”, hän naukaisi. Lepakkohuuto hymähti ja läpsäisi etutassullaan ystäväänsä…
169 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Laineliekkiä ei viihdyttänyt Hilleripilven ilo ja toverillisuus. Kolli tuntui yrittään aivan liian kovaa saada jotain positiivista kahden kissan välille. Laineliekkiä se ei mielyttänyt. Hän tykkäsi ennemmin siitä, jos sai olla omassa rauhassa kaukana ärsykkeistä ja liian pirteistä kissoista. “Voisin kutsua itseäni onnekkaaksi siitä, että minulla…
155 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Katsoin isää hetken hymyillen. Mitäköhän hän ajatteli juuri nyt? Hymyilin hiukan leveämmin. “Minun pitää varmaan mennä valmistautumaan vartioon, mutta jutellaan taas pian, isä. Rakastan sinua”, sanoin iloisesti ja kipittelin pois. Vartioisimme siskon kanssa leiriä yön yli soturiseremonian jälkeen. Se vain kuului tapoihin eikä tapoja kuulunut…
163 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Olin puuhailemassa omiani, kun näin Lepakkohuudon tulevan pentutarhalta, mikä oli outoa ja ei yhtään ystäväni tapaista. Menin tuon luokse hämmentyneenä. Kysyin tältä syytä tähän outoon tekoon ja sain vastaukseksi vain uuden huolen – Lepakkohuudon mahdollisesti sisarukset. Mahaani väänsi ja häntäni tipahti. Oliko Lepakkohuuto oikeasti kiinnostunut…
161 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Huokaisin hiljaa, kun hiiri jäi kiinni tassujeni väliin. Nostin sen hampaisiini ja käännyin katsomaan Säihkysielua. “Hyvä nappaus”, hän kehräsi kannustavasti. Astelin lähemmäs ja laskin hiiren maahan tassujemme väliin. Työnnyin koskettamaan Säihkysielua nenälle omallani. Ennen kuin vetäydyin pois avasin suuni. “Kiitos”, sanoin ja nostin hiiren takaisin…
165 sanaa | 4 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: EmppuOmppu Varissulan sanat saivat Aaltosalaman miltei pakahtumaan liikutuksesta. Hän oli niin onnekas saadessaan kutsua juuri tätä kissaa kumppanikseen. Epäilykset huuhtoutuivat pois, ja hän hieraisi kuonollaan Varissulan päätä mielihyvästä kehräten. “Kiitos, rakas”, hän maukui kiitollisena. “En voi silti lakata toivomasta, että turkkini kasvaisi nopeammin. Tiedän, että…
161 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Hiljaisuusvarjo tassutti ylpeänä poikansa luokse. Hänet ja Lummelempi oltiin nimitetty ja valkoruskea kolli ei olisi voinut olla ylpeämpi. Hän oli onnitellut jo tytärtään pikaisesti ja nyt olisi Harakkahaaveen vuoro. “Onnea”, hän naukaisi pojalleen. Hänen sisuksensa olivat räjähtää ylpeydestä jälkikasvuaan kohtaan. Harakkahaave ja Lummelempi olivat kasvaneet…
