Kuolonklaanin tarinat
192 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Susimieli suki rintaturkkiaan hermostuneesti. Tämä oli hänen tilaisuutensa hankkia ystävä, mutta silti hänestä tuntui siltä, että hän keikkui epäonnistumisen rajamailla. Kylmäliekki oli aina vaikuttanut hänestä mukavalta, mutta Susimieli ei vain osannut puhua muille kissoille. Hänestä tuntui siltä, että he puhuivat ihan eri kieltä. Kolli ei…
168 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Kylmäliekki työnsi mehevän hiiren rippeet Susimielen käpäliin ja nyökkäsi sen merkiksi, että kolli voisi syödä loput. He olivat olleet samassa saalistuspartiossa ja heillä oli ollut mukavaa. Kylmäliekki ei ymmärtänyt miksi hän ei ollut ennen viettänyt aikaa laikkuturkkisen kanssa. Ehkä se johtui siitä, että hän oli…
234 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Maatuska kyyristeli pensaikossa malttamattomana. Lehtisade ei ollut vielä edennyt siihen vaiheeseen, missä puut karistaisivat värikkään turkkinsa maahan, joten pensas tarjosi soturille hyvän suojan uteliailta – tai kenties vaarallisilta – katseilta. Hänen suuret, meripihkaiset silmänsä hohkasivat innokkaina jostain lehtien suojista. Pian se näkyisi – lentävä kala!…
202 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora En pitänyt tästä keskustelusta, jota olimme käymässä Salamasielun kanssa. Tai pikemminkin, jota hän kävi itsensä ja minun lyhyiden, pakotettujen vastausteni kanssa. En minä ollut kiinnostunut kenestäkään. En tuntenut ketään Kuolonklaanin naarasta kovinkaan hyvin, enkä ollut sellaista haaveilijan sorttia, joka olisi tyhjästä keksinyt ihastuksen itselleen. Näin…
173 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Salamasielu oli komea. Hänen silmänsä olivat kirkkaan siniset kuin pilvetön taivas kesäpäivänä tai talvinen metsä kuun valossa. Kolli oli kookas ja lihaksikas, hänen piirteensä olivat vahvat ja jykevät. Hänen virneensä oli ilkikurinen ja rento, täynnä varmuutta itsestään. Lampiväre käänsi säikähtäneenä katseensa pois, kun soturin pistävän…
234 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Sulkavirta venytteli kylmästä kohmeisia raajojaan päästyään ulos sotureiden pesästä. Lehtisade oli saapunut ryminällä. Se tarkoitti sitä, että viherlehden lämpimät päivät olivat enää vain häilyviä muistoja menneisyydessä. Sulkavirta sai taas kerran kirota ohutta turkkiaan, joka ei liiemmin pitänyt kylmyyttä poissa. Naaras päätti aloittaa aamunsa pienellä kävelylenkillä,…
315 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Untuva Lehtisateen saapumisen myötä oli alkanut ilmakin muuttumaan minulle mukavammaksi. Ympäristö oli alkanut jo ottamaan itseensä väriloistoa, mutta ihan kaikkia vihertäviä lehtiä ei vuodenaika ollut vielä tavoittanut. Verkkaisesti kuljin eteenpäin samalla ympäristöä tarkastellen hajujälkien varalta. Pimentovarjo oli aikaisemmin määrännyt minut saalistuspartioon. Metsästys ei ollut täysin minun…
327 sanaa | 8 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Auroora Henkäystähti nautti silmin nähden ateriakseen valikoituneesta jäniksestä: vain veden kohina nousi hänen maiskutustensa ylle. Myös päällikkö oli ollut nälässä viherlehden helteiden aikaan, mutta nyt riistakanta oli lähtenyt uuteen nousuun. Minustakin tuntui hyvältä päästä nauttimaan aterioita useamminkin kuin kerran muutamassa päivässä. ”Riistan määrä on kasvanut,…
165 sanaa | 4 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Auroora Nyökkäsin myöntyvästi. Ei Kyyhkypyrähdystä ja Virtaviimaa ystävällisyydestä ja lämpimästä asenteesta tunnettu. Minusta tuntui, että aina kun satuin näkemään kaksikon, he olivat juoruilemassa pirullisen näköisinä tai suoraan kiusaamassa jotain uhrikseen valikoitunutta. ”Heidän mielipiteelleen – oikeastaan minkään suhteen – ei kannata antaa hirveästi painoarvoa. Kaksi hiirenaivoa,…
243 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora ”Oletkos sinä iskenyt silmiäsi keneenkään naaraaseen?” Salamasielu nautti yrmeästä ilmeestä, joka valtasi Loskalauhan kasvot hänen kysymyksensä seurauksena. Pienikokoisempi kollikissa näytti teeskentelevänsä, ettei ollut kuullut veljensä kysymystä: hän katseli muualle nyt neutraalein ilmein. Salamasielu kuitenkin näki kollin jännittyneistä lavoista, että tämä toden totta oli kuullut hänet….
