Kuolonklaanin tarinat
199 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Laineliekki istui leirissä tyhjänpäiväisesti odottaen sitä, että lähtisi johonkin partioon. Naarasta ärsytti vain olla. Häntä ärsytti, kuinka märkää viime aikoina oli ollut heti kuivan ajanjakson jälkeen. Siniharmaa naaras vihasi sitä, kuinka hänen niskaansa tippui vettä puiden oksilta ja kuinka kostea maa sotki aamulla putsatut valkeat…
192 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra ”Huomenta, Poppelipomppu”, Maatuska naukui tutulla ystävällisellä äänellään. Käännyin iloisena katsomaan ystävääni. ”Kappas, Maatuska. Miten sinä olet näin aikaisin hereillä?” kysyin ja virnistin parhaalle ystävälleni. Naaras kohautti lapojaan. ”En saanut vain unta enää. Oletko sinä ollut kauan hereillä?” tuuheaturkkinen naaras kysyi ja tasoitti pitkin vedoin kielellään…
945 sanaa | 21 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Seurasin mestariani Kyyhkypyrähdystä hiljaa rajan reunaa pitkin. Hän ei sen kamalammin turhia puhellut, joka kelpasi minulle paremmin kuin hyvin. Olin mielissäni siitä, että minun ei tarvinnut yrittää vääntää vastauksia hänelle väkipakolla, kun ei huvittanut jutella. Mukana oli myös sisareni Hierakkatassu sekä hänen mestarinsa Matotaisto. Hekään…
212 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra ”Älä jää jälkeen”, sanat karkasivat suustani ennen aikojaan, jolloin ne olivat tarpeettoman teräviä ja tylyjä. Säihkysielu katsahti minua pahoitellen ja kiri sitten muun partion kiinni. Hermoni olivat taas kireällä. Häntäni piiskasi puolelta toiselle, vaikka yritin pitää sen aloillaan. Miksi olin niin hermostunut? Vedin syvään henkeä,…
260 sanaa | 7 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: EmppuOmppu Aaltosalama istui syrjässä aukiolla ja kävi huolellisesti läpi turkkiaan. Hän yritti olla kärsivällinen nuollessaan sikin sakin sojottavia karvojaan ojennukseen, mutta aina kun ne ponnahtivat uudelleen pystyyn, hän tunsi kynsiensä raapivan kiveä allaan. Tämä kaikki oli sen typerän tulipalon syytä. Joitakin päiviä sitten kovimpien helteiden…
198 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Hilleripilvi kätki turhautumisensa viileän hymyn taa. Hän oli juuri ollut jututtamassa Pyräkkäpirua, kun Myrskymahti oli tullut paikalle häiritsemään. Kaamoskukan pyynnöstä hän oli seuraillut raitaturkkista kollia ja yrittänyt selvittää pienimmätkin yksityiskohdat tämän elämästä. Omien sanojensa mukaan Kaamoskukka oli vain huolissaan veljensä pärjäämisestä, koska tämä oli nätisti…
350 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Vilkuilin hieman kärsimättömänä repaleisen pilviharson peittämälle taivaalle. Kohta olisi aurinkohuippu ja partio, johon Pimentovarjo oli minut määrännyt, lähtisi matkaan. Asia ei varsinaisesti saanut minua hyppimään riemusta, mutta sentään Myrskymahti olisi mukana samassa partiossa. Hänen lisäkseen joukkoomme liittyisivät vielä Pikiturkki ja Laineliekki sekä… “Kas vain, hyvää…
159 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra ”No, emmekö menekään?” Kaamoskukka kysyi silmiään pyöritellen. Jääviilto katsahti terävästi entiseen oppilaaseensa. Hän tunsi, kuinka hänen kyntensä liukuivat esiin ja painautuivat leirin kovaa maapintaa vasten. He olivat juuri lähdössä käymään leirin ulkopuolella, sillä keskusteluiden käyminen siellä oli helpompaa kuin pääaukiolla, jossa ylimääräisiä korvapareja oli aivan…
164 sanaa | 4 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Elandra Lätäkkölemmen harmahtava katse kiersi Lehtikuusilaakson lehtikuusissa tottuneesti. Pimentovarjo oli nimennyt hänet aurinkohuipun metsästyspartioon. Partio oli suunnannut itärajalle, ja Lätäkkölempi oli päättänyt kokeilla onneaan ja löytää saalista laakson pohjalta. Äkkiä hänen katseensa kohosi lehtikuusien oksistoista korkeammalle, puiden latvojen yli harmaalle taivaalle. Kurkipari lensi juuri taivaan…
311 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Leiriaukiolla oli hiljaista partion palatessa illan hämärissä sille määrätyltä kierrokselta. Oloni oli tavanomaista tyhjempi sisältäpäin. Olin ollut soturina vasta vajaan neljännesosakuun, ja puuduttavat soturin velvollisuudet olivat jo vieneet minulta viimeisetkin elämänhalun rippeet. Tätäkö tämä tulisi jatkossa olemaan – rajojen kiertämistä, saalistamista ja turhanpäiväistä jutustelua säästä…
