Kuolonklaanin tarinat
187 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Kävelimme ulkona Hiljaisuusvarjo rinnallani ja siskoni sekä Syöksyaskel edelläni. Hiljaisuusvarjo jäi pikku hiljaa jälkeen. Jättäydyin itsekin jälkeen sisarestani, joka nyt tassutteli Syöksyaskeleen kanssa eteenpäin. En erottanut puhuivatko he vai olivatko he vain hiljaa. Hiljaisuusvarjo mutisi jotain itsekseen. En saanut sanoista selvää mutta äänensävy kuulosti negatiiviselta….
174 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Hiljaisuusvarjo seurasi iloisena Rosmariinitassun ja Kamomillatassun nimitystä. Heistä tuli Rosmariinikynsi ja Kamomillapyörre. Kolli oli mielissään. Hänestä naaraiden nimet olivat hienoja ja kekseliäitä ja he molemmat ansaitsivat jo tulla sotureiksi muutenkin. Hiljaisuusvarjo suuntasi onnittelemaan naaraista, mutta heti kun Hiljaisuusvarjo kehui Kamomillapyörrettä hänen uudesta nimestään, Syöksyaskel, joka…
257 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga En voinut uskoa tätä todeksi! Henkäystähti oli juuri pyytänyt minut keskelle leiriä, koska oli minun ja siskoni soturinimitysten aika. “Rosmariinitassu, tästä hetkestä lähtien sinua kutsutaan Rosmariinikynneksi”, Henkäystähti naukui kylmästi ja kehotti minua menemään takaisin yleisöön nyökkäyksen voimin. Pidättelin kehräystä koko matkan istumaan. Vielä minulle ei…
243 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ampiainen Tuijotan röyhkeää naarasta silmät viirussa. Tuo oli ollut viimenen pisara! Näin jo mielessäni kuinka Työnnän kynteni esiin silmät leimuten ja Hyökkäsin naaraan kimppuun silmät pelkkinä viiruina, Napasin naarasta kurkusta lujalla ooteella mutta en niin että olisin päässyt nahan läpi ja heiluttelin naarasta edes takaisin kunnes…
389 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ampiainen Loikoilin maakualusillani silmät ummessa ja ajattelin harjoituksiani kylmäliekin kanssa joskus puolikuuta sitten. Aukaisin kuitenkin silmäni nopeasti ja nousin seisomaan. Venyttelin raukeasti ja lokin ulos pesästä. Höristelin korviani ja huomasin hiljaisuusvarjon, kolli oli nimittety vain pari päivää sitten. Yllätyisekseni kuulin päälikköme huutavan kokoontumiskutsun, mitä nyt? Loikin…
172 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Lampiväreen olisi varmaankin pitänyt olla iloinen siitä, että sai oppilaan, mutta naaraan tunteet olivat täysin päinvastaiset. Tietysti hän teki mielellään vanhempansa tyytyväisiksi, mutta ajatus vallattoman oppilaan kaitsemisesta hirvitti. Harmaa naarassoturi epäili suuresti, riittäisikö hänen auktoriteettinsa ansaitsemaan oppilaan kunnioituksen, tai oliko hänellä sitä lainkaan. Lampiväre huokaisi…
210 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Lepakkohuuto tassutti partion mukana kohti Eloklaanin rajaa. Hän pörhisteli karvojaan, vaikka ei olettanutkaan klaanin ylitelleen heidän rajojaan tai ilmestyvän rajalle omassa partiossaan samaan aikaan, kuin he. Lepakkohuudon teki kyllä ikävän paljon mieli näyttää eloklaanilaisille vähän miltä oikea tappelu tuntuu. Hänen teki niin kovasti mieli kostaa…
219 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Kuuntelin Lätäkkölemmen sanoja tarkkaan ja annoin soturille aikaa puhua loppuun. En pitänyt siitä, että hän epäili uskollisuuttani Kuolonklaanille, tai ainakin sanoi minun kuulostavan epäuskolliselta. En voinut sanoa olevani aivan yhtä kuolonklaanilainen henkeen ja vereen kuin jotkut klaanimme jäsenet. Ajatus siitä, että kuolisin klaanini vuoksi ei…
816 sanaa | 18 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Hiljaisuustassu oli parantunut hyvin, eikä hänellä ollut enää lainkaan nuhainen olo. Hän näki Hehkuaskeleen joka tuli ulkoa lunta turkkiinsa tarttuneena ja vain muutama nuhistunut lehti hampaissaan roikkuen. Kolli räpäytti silmiään myötätuntoisesti. Naaras joutui raatamaan, mutta yrttejä ei vain ollut. “Hei Hehkuaskel! Minulla on jo paljon…
167 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Olin putsaamassa tassujani aterioinnin jälkeen, kun Jääviilto yllättäen osoitti kuonollaan veljensä Kylmäliekin suuntaan, joka oli juuri astunut aukiolle soturien pesästä. Katsahdin laiskasti savunharmaaseen soturiin ja kuuntelin puolella korvalla seuralaiseni höpinöitä siitä, miten tuo takuulla juonitteli jotakin koko Kuolonklaanin pään menoksi. Tukahdutin tirskahduksen. Kylmäliekki lukeutui niihin…
