Kuolonklaanin tarinat
326 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Nyt oli niiden yksien väliin jääneiden harjoitusten aika. Seurasin Sulkavirtaa. Hän oli päättänyt viedä minut ja Säihkytassun saalistamaan. Kärppämyrsky oli jälleen mukana mutta kulki perässä. Säihkytassu oli hieman varautuneen oloinen mutta vaikutti kuitenkin mukavalta kissalta. En vain halunnut avata tässä kävellessä keskustelua, koska en tiennyt…
318 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Vaati suuria ponnistuksia olla ajattelematta sisarta ja hänen oloaan kokoajan. Seurasin Kärppämyrskyä ja Säihkytassua oman mestarini rinnalla kävellen. Olimme menossa rajapartioon Lehtikuusilaakson läheiselle rajalle. En vieläkään oikein muistanut mitä missäkin oli mutta kävellessäni käpäläni veivät kyllä aina oikeaan suuntaan. Kuljimme laakson viertä aluskasvillisuuden seassa, kun…
332 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Katselin inhoten taivaalla seilaavia tummia pilviä. Vaikka lehtisade olikin jäänyt taakse, olivat tihuttavat sateet jääneet vielä ”piristämään” kuolonklaanilaisten arkea. Olin syntynyt hiirenkorvan aikaan, joten en ollut vielä kokenut kunnolla noita tulevia kylmiä aikoja, mutta sen tiesin, että lehtisateen ankeutta ja harmautta en jäisi kaipaamaan. Salamasielu…
168 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Lampiväre ei pitänyt siitä, miltä routainen, kylmä maa tuntui hänen tassujensa alla. Ei hän ollut pitänyt lehtisateen mutaisuudestakaan, mutta nyt hänen tassunsa olivat aina jäässä partioinnin jälkeen. Kylmä vinkka ei tuntunut sen mukavammalta, eikä Lampiväre erityisesti pitänyt kylmän ilman tunnusta keuhkoissa. Lehtikadon ainoa hyvä puoli…
206 sanaa | 5 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Auroora Sain vain vaivoin pidettyä viileän ulkokuoreni rikkoutumattomana, kun puhuttelin Jääviiltoa. Aivan kuin petturin jahtaaminen ja epäiltyjen kuulustelu ei olisi ollut jo valmiiksi tarpeeksi vaikeaa, oli kolli päättänyt alkaa sooloilemaan partiossa. Jääviilto oli ilmeisesti suuttunut siitä, että olin sanonut minun ja Henkäystähden selvittelevän petturi henkilöllisyyttä…
1626 sanaa | 36 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Hiljaisuustassu tassutti leirin poikki Lehtituulen perässä. Kollin mestari oli tullut hakemaan hänet oppilaiden pesästä ja sanonut, että heillä olisi harjoitukset. Hän ei ollut täysin perillä mitkä harjoitukset tai missä, mutta tiesi vain, että hänellä olisi harjoitukset. Pian Hiljaisuustassu huomasi Syöksyaskeleen tassuttavan heitä kohden ja liittyvän…
273 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Sulkavirta kuunteli keskittyneesti, miten Aaltosalama kertoi kuulumisiaan. Harmaanruskea naaras oli aluksi pahoillaan, kun soturi kertoi kärsineensä kummallisesta olosta koko päivän. Mutta kun Aaltosalama kertoi odottavansa pentuja, Sulkavirrankin ilme kirkastui. Hänen kasvoilleen piirtyi ilahtunut hymy. ”Voi miten mahtavaa!” raidallinen naaras hihkaisi innoissaan, ”olen todella onnellinen teidän…
222 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Jääviilto kuunteli ärsyyntyneenä, miten Pimentovarjo yritti pyyhkiä Jääviillon panoksen kokonaan pois suunnitelmistaan. Hän antoi mustan naaraan puhua loppuun, ennen kuin avasi suunsa: ”Alkaako sinulla muisti pätkiä, Pimentovarjo?” Varapäällikkö käänsi terävän, kysyvän katseen punaturkkisen soturin suuntaan. Jääviilto pyöritteli silmiään. ”Et sinä petturia kahdestaan Henkäystähden kanssa etsi,…
256 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Kylmä, kihelmöivä tunne levisi tassujani pitkin muualle kehooni asettaessani tassuni leiriä peittävälle ohuelle lumikerrokselle. Vedin keuhkoni täyteen raikasta pakkasilmaa. Se tuntui hyvältä – etenkin nyt kun tiesin, ettei minun tarvinnut palata enää takaisin tunkkaisen hajuiseen parantajan pesään. Hehkuaskel oli hetki sitten tullut kertomaan minulle, että…
236 sanaa | 6 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Auroora Käänsin siristetyt silmäni Jääviillon suuntaan kuin varoituksena, kun hän alkoi taas kiihtyä liikaa pelkästä petturista puhumisesta. Leppävarjon seuraavat sanat kuitenkin veivät huomioni. ”Minä kyllä luulen, että se petturi katuu tekojaan.” Liikenikö kollilta sympatiaa tälle petturille? Oli vähintäänkin epäilyttävää, kuinka nopeasti soturi kävi puolustamaan tätä…
