Kuolonklaanin tarinat
157 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Rosmariinikynsi kertoi olevansa lähdössä ulkoilemaan ja pyysi Hiljaisuusvarjoa mukaansa. Kollihan lähtisi enemmän kuin mielellään. Hänestä olisi mukavaa jaloitella, etenkin, jos sai seuraa! Kolli huomasi myös naaraasta huokuvan pienen apean olon. Ymmärrettävää. Hän oli menettänyt itselleen tärkeän kissan vastikään. Hiljaisuusvarjo ymmärsi tuskan. Olihan hänkin menettänyt lähiaikoina…
168 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Lepakkohuuto seurasi uutta taistelukierrosta silmä kovana. Hän yritti huomioida oppilaansa kaikki väärä toimet ja liikkeet vanhempaa vastustajaa kohtaan. Oli lähes säälittävää katsoa, kuinka hänen niin kovasti opettamansa oppilas ei osannut käyttää liikkeitään käytännössä yhtä hyvin kuin niitä opetellessaan. “Käkitassu, ryhtiä! Älä ikinä, ja minä toistan,…
192 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Katajanoen kysymys oli… yllättävä. Se sai minut kallistamaan pääni hieman sivulle katsoessani häntä. Pienikokoinen naaras kurkotti tassullaan putsaamaan korvakarvoihinsa takertunutta lunta odottaessaan vastaustani. Totta puhuen minä en ollut mikään ekspertti tällaisissa asioissa, vaikka salaa haaveilinkin sielun sytyttävästä romanssista. Emoni oli kertonut minulle tarinoita siitä, miten…
166 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga “Et laisinkaan”, vastasin ja nuolaisin rintaani hieman nolostuneena. Kolli oli tosiaan säikäyttänyt minut, sillä olin onnistunut taas harhailemaan täysin omiin ajatuksiini. “Hyvä”, Hiljaisuusvarjo vastasi silmät kimmeltäen kollin hymyillessä. Väänsin itsekin pienen hymyn ja kiersin häntäni tassujeni ympärille. Pienet lumihiutaleet alkoivat laskeutua kaikkialle ympärilleni. Jo ennestään…
170 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga “Yritän parhaani”, ilmoitin reippaasti ja ryhdistäydyin hieman ojentaen selkääni ja koukistaen tassujani tasapainoni parantamiseksi. Voisin ottaa Lepakkohuudon sanoista itsekin oppia. Käytä omia vahvuuksiasi, toistin pääni sisällä. Käkitassu näytti valmistautuvan loikkaamaan kylkeäni kohti. Odotin oppilaan hyökkäystä ja valmistauduin työntämään hänet pois. Kun tummaturkkinen kolli vihdoin hyökkäsi,…
189 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Hiljaisuusvarjo tassutti ulos soturien pesästä ja antoi auringon lämmittää turkkiaan. Ulkona oli vielä kylmä ja lumista, mutta ainakin aurinko paistoi. Ehkä lehtikato voisi pian väistyä hiirenkorvan tieltä ja tulisi taas lämmin. Sitä sai vain toivoa. Pitkä ja kylmä lehtikato oli se, mitä klaani vähiten tarvitsi….
308 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Rosmariinikynsi myönsi, ettei ollut oikein ollut tekemisissä sisarensa kanssa hetkeen. Ja sen jälkeen hän alkoi vuodattamaan kumppanilleen siitä, kuinka oli vain jotenkin aina ajatellut, että Kärppämyrsky olisi hänen kanssaan ja kuinka ei ollut edes ennättänyt kertoa naaraalle heidän kahden kumppanuudesta. Lepakkohuuto ei oikein tiennyt mitä…
336 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Loikin pitkin loikin Lepakkohuudon rinnalla kohti aukiota, jota käyttäisimme tänään Käkitassun opettamiseen! Lepakkohuuto oli pyytänyt mukaansa jotakuta nuorempaa soturia, jotta Käkitassu saisi harjoitella taistelua eri kokoista ja eri taitoista kissaa vastaan. Olin heti ilmoittautunut vapaaehtoiseksi, sillä minulla ei vielä ollut omaa oppilasta ja olin hyvin…
509 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Hiljaisuusvarjo asteli Kamomillapyörteen rinnalla kohti Hehkulampea. Kolli oli saanut suostuteltua naaraan kävelylle kanssaan, vaikka hän olikin aluksi kovasti sanonut, ettei se olisi hyvä ajatus Syöksyaskeleen takia. Hiljaisuusvarjo kuitenkin oli inttänyt kovasti vastaan, että heidän täytyi päästä puhumaan. Syöksyaskel ei saisi estää heitä pitämästä pientä kävelyretkeä,…
161 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Pudistin päätäni ja katsoin käpäliäni. “Olen ehkä halunnut vain ottaa hänestä vähän taukoa”, vastasin mietteliäänä. En ollut itsekään aivan täysin varma miksi olin vältellyt siskoani jo ennen lehtikadon alkua tai ei sitä voinut välttelyksi kutsua. Ei naaras itse ollut tullut luokseni. “Ja no kissoista yleensä-”…
