Eloklaanin tarinat
172 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga ”Mennään kertomaan läheisillemme, he varmasti ilahtuvat tästä uutisesta!” Aurinkoroihu innostui. Sypressikuiskeen sisällä kupli ilo ja innostus. “Kenelle kerromme ensin?” naaras kysyi. Sypressikuiskeen vatsa oli kasvanut valtavaksi ja käveleminen hengästytti entistäkin enemmän. Hän raahasi hankalasti sammalta pentutarhaan tehdäkseen makuusijansa. Aurinmoroihu kiirehti paikalle hätäisenä. “Tuo on liian…
276 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ruska Makasin emoni vierellä pentutarhassa, ja lepuutin päätäni käpälieni varassa. Oli kulunut muutama neljännesosa kuu, kun olin jutellut Ampiaispiston kanssa. Enkä ollut vieläkään tavannut koko sukuani, ta he eivät periaatteessa ollut sukuani, mutta kun he kerran sanoivat niin, niin otaksun että suonissani virtaa heidän verensä. Emo…
748 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Huurteiset heinänkorret rapisivat Leimusilmän käpälien alla, kun kolli liikkui rauhallisesti eteenpäin metsässä. Hän piti silmänsä auki siltä varalta, että jostain löytyisi vielä käyttökelpoisia yrttejä, mutta oli melko ilmiselvää, että paras sesonki oli jo ohi. Heidän ei auttaisi Liljatuulen kanssa kuin vain tulla toimeen sillä, mitä…
891 sanaa | 20 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Koivu Pohjaharhan tiukoista käskyistä huolimatta Hilehuurre oli livahtanut nummille heti partion erkaannuttua. Kolli oli juoksennellut hetken vapauden tunteesta nauttien, viileän tuulen tuivertaessa tämän hopeista turkkia vasten. Hetken nautiskeltuaan Hilehuurre oli saanut vainun jäniksestä ja lähtenyt jäljittämään pitkäkorvaista otusta. Tämä olisi sittenkin ihan hauska metsästyspartio, hän oli…
1061 sanaa | 24 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Olin suunnitellut antavani Närhitassulle tänään vapaapäivän, mutta Hilehuurteen ja Konnavarjon saapuminen luoksemme muutti suunnitelmat täysin. Onneksi en ollut vielä ehtinyt ilmoittaa vapaapäivästä oppilaalle. En juurikaan arvostanut sitä, miten kolli näytti vetävän kaiken vain leikiksi. Eikö hän osannut ottaa mitään vakavissaan? Pidin malttini ja pysyin rauhallisena….
255 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Sirius Heräsin vuoteestani. Minua ei ollenkaan tehnyt mieli lähteä aamupartioon. Niin, aamupartioon! Se oli ainoa asia, jota vihasin. Omenahuuma oli ilmoittanut minulle, että lähtisimme sinne tänään. Olin vain mulkoillut häntä. ”Jokainen joutuu vuorollaan.” Omenahuuma oli sanonut. Huokaisin hiljaa. En saanut levätä hetkeäkään enempää, kun Omenahuuma tuli…
546 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra ”No, minusta tuntuu, että tiedän nyt, mikä minut tekee iloiseksi. Haluan liittyä Eloklaaniin”, Kurren toteamus sai jännittyneen ilmeen kasvoillani muuttumaan hymyksi. Olin odottanut, että nuori kissa ilmoittaisi lähtevänsä Eloklaanista piakkoin, joten tämä uutinen oli ehdottomasti mukava yllätys! Vaikka Kurre olikin melko erilainen kuin suurin osa…
168 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Pyry Hipsuttelin metsästyspartion mukana leiriä kohti. Minut oli laitettu siihen mukaan kolmen soturin ja toisen oppilaan kanssa, mikä oli ihan mukavaa. En vain ollut onnistunut saamaan mitään saalista, mutta onneksi muilla oli ollut onnea matkassa. En voinut tietenkään kieltää, etteikö minua hiukan olisi hävettänyt palata tyhjin…
1208 sanaa | 27 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Koivu Hilehuurre heräsi varhain, heti ensimmäisten auringonsäteiden lävistettyä sotureiden pesän juurista muodostuvat seinät. Hopeanharmaa, pilkullinen kolli avasi suunsa nopeasti valtavaan haukotukseen. Turhaa viivyttelemättä hän kampesi itsensä ylös, pujotteli nukkuvien sotureiden läpi pesän suuaukolle, lipaisi kutiavaa lapaansa ja kipitti ulos. Sotureiden pesä oli muuten erittäin mukava, hienon…
1056 sanaa | 23 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Nelli ”Tänään voisimme mennä sinne koivumetsään. Niinhän sinä silloin toivoit?”, Hillasielu sanoi ja hymyilin: ”Niin! Niin halusinkin!” Vastasin innoissani muistellen samalla minun, Hillasielun ja Helmipilkun retkeä, jollloin olin pyytänyt, että voisimme joskus tulla koivumetsään soturiharjoituksiin. Nyt olimme menossa sinne! Pääsisin taas siihen ruskan täyttämään hienoon paikkaan!…
