Eloklaanin tarinat
254 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra En ollut enää lainkaan varma, montako päivää olin viettänyt parantajan pesällä. Olin neljän päivän jälkeen mennyt sekaisin laskuissa, sillä en tiennyt kauanko olin nukkunut. Välillä tuntui, että koko ajan oli vain yö ja pimeys. Jossain hetkessä oloni oli ollut aivan surkea, enkä ollut jaksanut edes…
318 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Heräsin aamulla vilunväristyksiin. Päätäni särki, kun nostin sen ylös ja vilkaisin ympärilleni. Oli yhä hämärää, ja suurin osa pesätovereistani nukkui. Pesässä näkyi olevan kuitenkin useampi tyhjä peti – kaiketi osa sotureista oli ehtinyt lähtemään jo partioon. Olin liian väsynyt ajatellakseni asiaa enempää, joten annoin pääni…
156 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ruska Käänsin katseeni Hiilihampaaseen, kolli naukui rohkaisevasti minulle. En halunnut mennä sisälle, en saisi tulla ulos ennen kuin viheryskä oli nitistetty. ”Mutta kun en halua” sanoin Hiilihampaalle suru silmissä. Hiilihammas katsoi rohkaisevasti minua. ”Voimme leikkiä kun viheryskä on voitettu” hän sanoi. Katsoin kollia silmiin pieni hymy…
611 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Leikimme Aurinkopennun kanssa pitkälle iltaan asti kiviklaanin parissa, kunnes Korppisiipi tuli kutsumaan pennun sisälle. Raidallinen kolli hyvästeli minut hymy kasvoillaan, ennen kuin katosi karhunvatukkapensaan oksien taa. Kumppanini sen sijaan ei palannut takaisin sisälle, vaan tuli luokseni vakavahkon näköisenä. ”Meidän pitää keskustella Mesitähden kanssa Kultatassun rangaistuksesta”,…
424 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra En pitänyt rangaistusten antamisesta, mutta keskusteltuani Korppisiiven, Hiilihampaan ja Lieskakajon kanssa, olimme nähneet parhaaksi antaa pienen rangaistuksen Kultatassulle karkaamisesta. Vaikka uskoin naaraan oppineen jo läksynsä, en voinut sivuuttaa muiden asiaan osallisten mielipiteitä. Korppisiipi ja Hiilihammas olivat olleet vähällä menettää poikansa karkaamisen vuoksi. Rangaistus ei tietenkään…
422 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Olin viettänyt parantajan pesällä nyt kaksi yötä ja kaksi päivää. Aika tuntui lyhyeltä, sillä olin nukkunut suurimman osan ajasta. Ylitsepääsemätön väsymys ja säryt joka paikassa saivat oloni heikoksi. Oli vaikeaa saada ruokaa alas, mutta tänä aamuna olin saanut syötyä muutaman suullisen Liljatuulen tuomasta hiirestä. Parantaja…
177 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ruska Tervehdin klaaninvanhimpia ujosti. En ollut ennen jutellut heidän kanssaan. Nokilintu ja Hiiloskatse olivat Hiilihampaan vanhemmat. Katselin kummastuneena näitä kahta vanhaa kissaa. ”Käy etsimässä sitä kiveä klaaninvanhimpien pesästä” nokilintu sirkutti kehräten. Katsoin vanhaa naarasta ujosti ja aloin kävellä klaanin vanhempien pesälle. Kurkistin sisälle ja tassutin pesään….
247 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu ”Mennään vain”, vastasin itsekin leikistä innostuneena ja rupesin katselemaan ympärilleni. Aurinkopentu kulki melkein kuono lumisessa maassa kiinni etsiessään sopivaa kiveä kivileiriinsä. Päätin itsekin lähteä liikkeelle, jotta kivi löytyisi nopeammin. Ehdin tassuttaa eteenpäin muutaman askeleen verran, kun yhtäkkiä tunsin törmääväni johonkin pehmeään. Peruutin häkeltyneenä taaksepäin, ja…
189 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ruska Heräsin yhtäkkiä ja näin Hiilihampaan pesän suulla. ”Hei, nukuitko hyvin?” Kolli kysyi lempeästi hymyillen. Katsoin Hiilihammasta unisena. ”Joo, nukuin hyvin” vastasin kollin kysymykseen. Hiilihammas istahti pesän suulle ja nuolaisi pari kertaa rintakarvojaan. ”Mistä näit unta?” Hän kysyi hieman uteliaana. Räpäytin kollille silmiäni. ”Näin unta viherlehdehdestä,…
247 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Palasin takaisin soturin tehtävien pariin pentujen kömpiessä kuningattarien käskystä päiväunille. Astuin lämpimästä pesästä kirpeään pakkasilmaan, joka sai silmäni kirvelemään. Leiriaukiota peittävä ohut lumipeite kimalteli heikkenevässä valonkajossa. ”Hiilihammas!” ääni kutsui minua piikkihernetunnelin luota. Käänsin katseeni sen suuntaan ja näin Omenahuuman seisomassa sisäänkäynnin tuntumassa oppilaansa ja Lumihiutaleen…
