Eloklaanin tarinat
194 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Lieskakajon reaktio sai Kharonin hämilleen. Oppilas tapitti hämmentyneenä raitaturkkista soturia, joka oli pillahtanut itkuun kuin pieni pentu. Hämmennystä seurasi suunnaton suru, kun hän ymmärsi, miten iso asia tämä oli hänen mestarilleen. Nyt lähtö tuntui vieläkin pahemmalta, Kharon ajatteli mielessään. ”Milloin te lähdette? Nyt? Vasta myöhemmin?”…
269 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Elämäni oli vasta alkanut, mutta minä nautin jokaisesta hetkestä. Aluksi kaikki oli ollut kovin kummallista ja outoa, mutta hiljalleen siihen tottui. Minulla oli emo, isä ja kaksi sisarusta. Kimalaispentu oli kuulemma erilainen kuin muut, koska häneltä uupui jalka. Mutta kun katselin sisartani, ei hän minun…
570 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Lieskakajo nukkui pedillään hiljaa tuhisten, häntä rauhallisesti heilahdellen ja tassut nykien. Hän uneksi seikkailuista parhaan ystävänsä kanssa, hän odotti innolla että voisi viedä toisen katsomaan kaikkia hienoja paikkoja. Kolli ei halunnut unen päättyvän koskaan, sillä oikeassa maailmassa odotti karu totuus ja kurjat velvollisuudet. Onneksi hänellä…
305 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ravn Ajatukseni olivat sekaisin. Niin sekaisin, että tiedostin vain osittain Omenahuuman esittämän kysymyksen, josko menisimme syömään. Nyökkäsin hajamielisesti ja seuraavaksi huomasinkin tassuttavani lähelle piikkihernetunnelia paikkaan, johon kalvakat auringonsäteet ihanasti paistoivat. Punaruskea naaras tuli perässä roikottaen leuoissaan harmaaturkkista myyrää, jonka tämä oli käynyt tuoresaaliskasasta noutamassa. Jyrsijä oli…
165 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Minttuliekin pentujen syntymästä oli kulunut jo jonkin aikaa. Myös Korppisiiven pennut olivat nyt syntyneet ja kuningatar oli siirtynyt parantajan pesältä pentutarhaan. Tarha oli täysi, nyt sitä asutti yhteensä seitsemän pentua ja kaksi kuningatarta, eikä klaaninvanhimpia sopinut unohtaa. Minttuliekillä ja Korppisiivellä oli tassut täynnä töitä pentujen…
56 sanaa | 1 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Leimusilmä: 24kp! – Hallavarjo: 12kp – Lieskakajo: 40kp! – Lauhalaukka: 5kp – Hiilihammas: 27kp! – Minttuliekki: 28kp! – Mesitähti: 42kp! – Harhamiete: 15kp – Omenahuuma: 12kp – Putouslaulu: 19kp – Laventelipentu: 12kp – Talvikkipentu: 5kp – Iltakaiku: 10kp – Taivaslaulu: 8kp – Mehiläispentu: 7kp –…
386 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Iltakaiku oli lyönyt Kharonin eteen odottamattoman uutisen. Se oli ollut kuin isku vasten nuoren kollin kasvoja. Isä oli kertonut lähtevänsä emon, Deimoksen ja Coronan kanssa klaanista erakoksi. Nuori kolli tunsi sisällään suunnatonta vihaa ja surua. Miksi vanhemmat tahtoivat repiä hänet pois klaanista, jossa Kharon nautti…
253 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra ”Minä voin puhua Kharonille, jos sinä hoidat Deimoksen”, tarjouduin kohdaten taas Taivaslaulun kuvankauniin katseen. Valkea naaras väläytti minulle mitä lämpimimmän hymyn. ”Kiitos”, hän vastasi. Tiedostimme molemmat, että lähtö olisi Kharonille takuulla vaikeampaa kuin Deimokselle, joka tottui nopeasti uuteen ja ajatteli aina perheensä parasta. Tulinen Kharon…
237 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ovenkahva Valoköynnös yritti tunkea jokaiseen partioon mutta jokaisessa oli jo paljon kissoja. Turhaantunut naaras päätti mennä katsomaan nopeasti pentuja. Pentutarha oli kaukana siitä paikasta mutta naaras lampsi kohti sitä. Valoköynnös ujuttautui pentutarhaan, ja huomasi että kaikki pennut pitivät mekkalaa ja kitisivät hyvin paljon. Täällä naaras ei…
1190 sanaa | 26 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra En ollut nukkunut koko yönä, ja edelleen vaeltelin vieraassa metsässä epätoivoisesti etsien jälkiä Kärsämöpennun kidnapanneista kuolonklaanilaisista. Väsymys teki minusta heikon ja hajamielisen. Hajut tuntuivat sekoittuvan toisiinsa ja kävellessäni olin vähällä kompastua jalkoihini. Katselin hiljaista metsää, jossa ei näkynyt ristin sielua. Epätoivo oli vallannut minut. Miten…
