Eloklaanin tarinat
386 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Aaltotassun tapa puhua, tai pikemminkin huutaa, sai niskavillani nousemaan pystyyn. Hämärässä kuunvalossa punaruskea kissa näytti entistä kammottavammalta, kun hänen oranssit silmänsä kiiluivat valon osuessa niihin. Aaltotassu oli esittänyt minulle kysymyksen, joten rohkaisin itseni pystyäkseni vastaamaan siihen. Katsoin oppilaaseen päin, mutta en suoraan hänen silmiinsä. Silloin…
362 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Katsoin ystävääni syrjäsilmällä samalla kun asetuin seisomaan tunnelin suuaukolle. Se näytti nyt vähemmän uhkaavalta kuin viime kerralla, kun olimme joutuneet pakenemaan sinne myrskyä. ”Suoraan sanottuna en tiedä vielä”, tunnustin ja käännyin katsomaan Mahlahallaa hiukan hermostuneena. Olin pyytänyt sisartani tulemaan Kuuluolalle siinä toivossa, että saisimme tällä…
231 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Myrskystä oli kulunut jo puoli kuuta. Leiri ja muu reviiri oli ottanut hieman osumaa, mutta Mesitähti oli hoitanut nopeasti sotureita korjaamaan pesät ja vaurioituneet piikkihernemuurit. Mekin olimme kuin olimme selvinneet ehjin nahoin myrskystä. Olimme löytäneet jotain äärimmäisen arvokasta, nimittäin tien Kuuluolalle. Mesitähti oli ollut hyvillään…
167 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Olin juuri ehdottamassa meille uutta tekemistä, kun taivas räjähti jälleen. Vaistomaisesti luimistin korviani ja seisoin jännittyneenä karvat pystyssä; en pitänyt ukkosesta. En kuitenkaan halunnut näyttää pelkoani nuoremmille pennuille, joten keräsin itseni nopeasti. ”Mitä sinä olit sanomassa, Kultapentu?” Ampiaispentu kysyi. Räpäytin silmiäni hitaasti miettiessäni. Yhtäkkinen ukkonen…
329 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ron Pohjatassu oli jäänyt mieleeni joksikin aikaa keskustelumme jälkeen. Ei niin, että olisin ajatellut häntä koko ajan, ei suinkaan. Kuva hänestä vain oli kaivertunut pääni takaosaan, jossa se pitkälti pysyikin, mutta välillä se hiipi tietoiseen mieleeni. Hänen varsin yksinkertainen profiilinsa, yksinkertaista ajateltavaa. Ne hassut silmien kuikerot…
281 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Sukelsin ensimmäisenä pimeyteen, joka vietti oletettavasti yhä syvemmälle maan uumeniin. Takaraivossani soivat varoituskellot. Oliko todella turvallista lähteä tutkimaan jotakin outoa tunnelia tällaisella säällä? Mitä jos vesi pääsisi tunneliin ja kaikki hukkuisivat? Mitä jos se oli umpikuja tai sen päässä odotti jotakin aivan kamalaa? Yritin parhaani…
493 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ravn Omenahuuma ja Kirpputäplä olivat siis ystäviä. Todella hyviä ystäviä, kuten Omenahuuma oli sanonut, ja siitä huolimatta punaturkkinen naaras ei aikonut perua päätöstään. En oikein tiennyt, mitä minun olisi pitänyt ajatella. Minusta tuntui pahalta kaksikon puolesta, mutta samaan aikaan tunsin hivenen ylpeyttä siitä, ettei Omenahuuma pitänyt…
555 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Sade ei päässyt pensaiden tiheiden oksien läpi, mutta sen pohja oli märkä. Metsässä ei varmasti ollut yhtäkään kuivaa paikkaa tällä hetkellä. Pensas heilui voimakkaassa myrskytuulessa kovasti. Pelkäsin, että se lähtisi juurineen päivineen tuulen mukaan, tehden meistä taas suojattomia. En ollut koskaan ollut myrskyn armoilla tällä…
254 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Sydämeni takoi hullun lailla ja hengitykseni kulki katkonaisesti kavutessani oksaa pitkin takaisin maalle. Huurretassu makasi maassa kyljet kiihtyneesti kohoillen, mutta ainakin hän oli elossa. Lysähdin istumaan oppilaan viereen ja yritin tasata hengitykseni. ”Oletko kunnossa? Meidän pitäisi etsiä jostakin sateensuojaa”, Mahlahallan ääni tunkeutui tajuntaani myrskyn pauhun…
249 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu ”Jaa-a, siinäpä hyvä kysymys”, Leimusilmä hymähti ja istuutui lähelle pesän seinää, jonne pesän oviaukosta sisään pärskivät pisarat eivät yltäneet. Laventelipentu luimisti jälleen korviaan, kun ukkonen järisytti maata ja metsää heidän ympärillään sellaisella voimalla, että se sai jopa Leimusilmän hiukkasen säikyksi. Hän ei kuitenkaan aikonut näyttää…
