Eloklaanin tarinat
432 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Katsoin hymyillen pentua, joka vaati minua opettamaan tälle taisteluliikkeitä. Tyrskypentu oli hädin tuskin puolen kuun ikäinen, ja tuolta löytyi kolmen pennun verran tarmoa. ”Ei sinun ikäistesi pentujen tarvitse vielä osata taistella”, totesin rauhallisella äänellä samalla, kun johdatin Tyrskypennun leirin toiselta laidalta pentutarhan edustalle. Kolli näytti…
309 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Kohotin leukaani hiukan uhmakkaasti katsoessani Mesitähteen. ”Tietysti tahdon”, vastasin toivoakseni tarpeeksi vakuuttavan kuuloisella äänellä, sillä en halunnut päällikön saavan tietää, miten paljon pelkästään ajatuskin pahemmasta löyhkästä kuin tämä sai minut kavahtamaan inhosta. Enempiä jaarittelematta lähdin marssimaan kohti synkän näköistä koloa, joka oli muodostunut kahden kiven…
780 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Lieskatassu venytteli käpäliään autuaana ja virkeänä. Hän oli makoillut pitkään sammalilla ja kertonut pesän muille oppilaille eilisestä saalistusretkestään. ”Niinpä! Sitten minä nappasin sen myyrän, joka oli takuulla mestarianikin isompi”, kolli liioitteli pilke silmäkulmassaan ja hymyili kahdella oppilaalle, Rastastassulle ja Paatsamatassulle. ”Niinpä niin ja siilit lentää….
170 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Ulkona oli alkanut sataa astuessamme ulos sotureiden pesästä. Tummanruskea pentu suuntasi mitään sanomatta tai kysymättä kohti parantajan pesää. Pentu nelisti karhunvatukkapensaikon alle sateelta suojaan. Minua ei pieni sade haitannut, joten kuljin rauhallisin askelin pennun perässä. ”Mikä tämä kamala haju on?” Tyrskypentu kysyi irvistäen, kun pääsin…
331 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Mittailin katseellani edessäni seisovaa valkoista kollia edelleen hiukan varautuneena. Mesitähti ei vaikuttanut olevan mitenkään erityisen vihoissaan minulle siitä, että olin tunkeutunut hänen pesäänsä luvatta, mutta olisi silti typerää ruveta hankalaksi tällaisella hetkellä. Sivuutin päällikön ensimmäisen kysymyksen kokonaan: tietenkään Korppisiipi ei tiennyt, että olin täällä. Jos…
223 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Olin kovin väsynyt palatessani partion mukana leiriin. Iltakaiku oli lähtenyt omille teilleen kenenkään huomaamatta, eikä kolli ollut palannut leiriin. Ajattelin, että kissa tarvitsi nyt omaa aikaa. Veteen pudonneet klaanitoverit saattoivat säikäyttää vahvimmankin soturin, eikä siinä ollut mitään hävettävää. Raskain askelin kävelin Litteäkiven luokse. Kumarruin päästäkseni…
485 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Pyöritys loppui yhtäkkiä, kun jäimme jonkin sortin oksaan kiinni. Edelleen Kirpputäplän päätä pinnalla pidellen käännyin katsomaan ympärilleni nähdäkseni, miten pitkä matka rantaan oli, mutta sitten tajusin, että Mesitähti piteli kiinni oksan toisesta päästä. Jäämättä miettimään liikaa kiipesin oksalle raahaten Kirpputäplää mukanani, kunnes Iltakaiku tuli auttamaan…
821 sanaa | 18 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Sisareni oli todellakin poissa; emon mukaan Tähtiklaani oli halunnut hänet meitä enemmän. Kyyristelin hänen vieressään ja vain katselin rauhallisesti nukkuvan näköistä Lainepentua, jonka silmät olivat vasta vähän aikaa sitten painuneet kiinni iäksi. Vanhempani olivat lohduttomia; isäni ei suostunut irrottamaan kuonoaan siskoni turkista, ja emo roikutti…
510 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Päivä oli alkanut aivan kuten muutkin päivät. Olin herännyt ja pian sen jälkeen lähtenyt Paatsamatassun kanssa partioon. Oppilas oli kehittynyt paljon parin kuun aikana. Välillä minusta kuitenkin tuntui, etten ollut oikea mestari savunharmaalle naaraalle. Paatsamatassu oli hiljainen ja ujo, mutta olimme onnistuneet tutustumaan toisiimme melko…
1552 sanaa | 34 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Onneni tuntui ehtymättömältä. Katsellessani Korppisiiven suloisia kasvoja en voinut pidätellä kasvoilleni pyrkivää hymyä. Parin kuun jälkeen me emme olisi enää kaksin – meillä olisi oma perhe. ”Sinun pitäisi mennä lepäämään”, sanoin sukiessani kumppanini korvia koko päivän kestäneen sateen jälkeisessä ilta-auringon valossa. Korppisiipi makasi vieressäni oikosenaan…
