Eloklaanin tarinat
302 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Lieskakajo vältteli Leimusilmän ärsyyntynyttä katsetta ja nosteli käpäliään tapansa mukaan hermostuneena. Kolli teki niin aina, kun hän ei tiennyt mitä sanoisi ja nyt Leimusilmä oli saanut hänet taas sanattomaksi. Tosin tällä kertaa kyse ei ollut siitä, että kollin komeus olisi vienyt Lieskakajon sanat suusta.. “Minä…
474 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga //TW rankka uni, jossa kissoja kuolee Pudistin taas päätäni. En suostuisi katsomaan isän ruumista. Halusin vain nukkumaan. Halusin nukkua kunnes maailma loppuisi ja aurinko ei enää nousisi. Nousin ylös ja laahustin pois Kortetuikkeen luota soturien pesään. Hakeuduin omalle makuusijalleni. Kierryin kerälle sen pohjalle ja hain…
1534 sanaa | 34 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Pienestä jokeen putoamis retkestämme Kotetuikkeen ja Varpulaulun kanssa oli aikaa ja nyt istuin isäni valvojaisissa. Kuusihännän kuolleen ruumiin näkeminen oli saanut sisuksissani kulkemaan taas aivan uuden tunteen. Oliko tuo sitä, mitä kissat kutsuivat yksinäisyydeksi? Pyh! Eivät soturit tunteneet itseään yksinäiseksi! Soturit olivat vahvoja eivätkä jääneet…
171 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Kumppanini myöntyi kävelylle. Nautin siitä. Yö oli samaan aikaan niin vaarallinen ja kaunis. Tähdet ja kuu kimaltelivat taivaalla ja valaisivat askeliamme metsässä. Tähtiklaani vahti meitä ja piti meistä huolta. Siellä olisi isäni ja Sypressikuiske, jotka katsoisivat minun perääni ja vahtisivat minua. Sädesäihke kysyi minulta olinko…
273 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Koko loppupäivän Leimusilmä keskittyi itsensä kiireisenä pitämiseen. Hänen oli täytynyt yrittää olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, kun Vienotassu oli palannut klaaninvanhimpien pesältä. Oppilas ei ollut kysynyt mitään, mutta tämä oli varmastikin huomannut mestarinsa kiihtymyksen. Illan tullen Leimusilmä käpertyi omaan vuoteeseensa. Hän kuuli Vienotassun tuhisevan…
171 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Aika tuntui matelevan. Olimme siirtyneet Varpulaulun kanssa kauemmaksi muusta valvojaisväestä, jotta ystäväni voisi hieman hengähtää. Olin hyvin huolissani hänen voinnistaan ja jaksamisestaan. Kunhan valvojaiset olisivat ohi, kollin olisi parasta suunnata suorinta tietä petiin – tai jopa Leimusilmän vastaanotolle. Lopulta puheosuus tuli päätökseen ja kissat siirtyivät…
396 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Leimusilmän käsky meni aivan Lieskakajon korvien ohitse. Kollin korvissa kohisi veri ja hänen aivonsa eivät pystyneet vastaanottamaan vastaan minkäänlaisia ohjeita, käskyjä tai merkkejä. Kollista tuntui, että hänen tassunsa olisi liimattu lattiaan. Kuin hän olisi astunut johonkin tahmeaan yrttiin. Eikö Leimusilmä huolehtinutkaan pesän siisteydestä? “Minun on…
370 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Leimusilmä olisi voinut vaikka vannoa kuulleensa sen, miten hänen oma sydämensä särkyi pirstaleiksi Lieskakajon sanojen jälkeen. Edes lehtikadon pakkaset eivät vetäneet vertoja sille kylmyydelle, joka häneen iski, kun punertavaturkkinen soturi nousi ylös hänen vierestään ja lähestyi kertakaikkisen epäuskoisen näköistä kumppaniaan. Parantaja tuijotti Lieskakajon perään rintaa…
164 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Nyökkäsin hitaasti Kortetuikkeelle ja tämä auttoi minut ylös. Tassutimme poispäin seremoniasta ja osoitin hännälläni Kortetuikkeelle kohtaa aivan leirin toisella puolen, josta ei todennäköisesti kuulisi kissojen puhetta. Kolli nyökkäsi ja talutti minut sinne. Istuin varjoihin. Ystäväni istui vierelleni. “Onko sinulla nälkä?” Kortetuike kysyi hellästi. Pudistin päätäni….
156 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Vaihdoin isäni kanssa myötätuntoisia katseita, kun Varpulaulu pudisti päätään kieltävästi tämän kysymykselle. Nuori soturi vaikutti lopen uupuneelta, eikä kukaan varmasti syyttäisi häntä vaitonaisuudesta. Puheenvuorojen jatkuessa tunsin Varpulaulun liikkuvan aavistuksen verran lähemmäksi kylkeäni. Kolli oli niin lähellä, että kylkiturkkimme hipoivat toisiaan. Tunsin vatsanpohjassani omituista kihelmöintiä sen…
