Klaanittomien tarinat
770 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäTänään oli hyvä päivä. Neponen oli säästellyt fiksusti kuivaruokaansa keskipävän niin, että hän sai nyt ahmia sitä oikein kunnon määrän kerralla. Nappuloita rouskuttaessaan Neponen oli kuulevinaan jotain ulkoa raollaan olevasta pikku ikkunasta, joten hänen oli lopetettava rouskutus hetkeksi ja höristettävä vasenta korvaansa. Kyllä. Neposen pihan edustalla aivan…
191 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäHarvinainen hymynkare nousi kasvoilleni, kun kuulin Tähdenlennolta, että Harjus tosiaankin piti minusta. Olin kokoajan salaa toivonut, että saisin vanhemman naaraan kertomaan josko Harjus olisi puhunut minusta ja ilmeisesti oli! Sydämeni kiihdytti lyöntejään, vaikka seisoinkin vain paikoillani odottaen Tähdenlennon loikkaavan seuraavalle oksalle, jotta minullekin tulisi tilaa. Yritin samalla…
600 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäSeisoin synkän, pimeän metsän keskellä liikkumatta ja annoin rankkasateen liimata turkkini kiinni ihoon. Tunsin taas vihaa, niin pohjatonta vihaa, että olisin voinut tappaa tämän viheliäisen maailman joka ikisen elävän olennon. Sillä ei ollut mitään väliä, että vain yksi niistä olennoista olisi tehnyt minulle pahaa. Hän voisi uhrata…
357 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäOlimme kulkeneet hirviön vatsassa jo vaikka kuinka kauan. Aamuvarhain rakkaimpani sukulaiset olivat saapuneet paikalle ja ottaneet meidät mukaansa hirviönsä kyytiin. Sittemmin olin vain makoillut tylsistyneenä vapaana hirviön sisässä. Muistin edelleen ensi kertani hirviössä. Minua oli pidetty pienessä kopissa, jossa minun oli pitänyt olla koko matkan ajan. Nykyään…
162 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäMerete ei ryhtynyt kertomaan koko menneisyyttään – joka oli oikeastaan hyvä asia, sillä meillä ei olisi ollu aikaa sille – vaan kertoi vain, että hänellä oli silkkoja huonoja muistoja kaksijaloista. Se sai minut tuntemaan piston sydämmessäni. En koskaan pakottaisi häntä kertomaan minulle kaikkea sellaista, mikä hänen mieltään…
193 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäJäin paikalleni, kun Tähdenlentokin pysähtyi. Purin hampaitani yhteen, kun tämä odotti vastausta. En ollut varma kertoisinko naaraalle koskaan kokemuksistani. Tämän emollinen olemus kuitenkin houkutteli minua kovasti. Jos kertoisin, ehkä voisin päästä eroon kurkkua kuristavasta ja päätä painavasta ahdistuksesta. Nuolaisin rintaani ja luimistelin korviani. Tähdenlento huomasi stressireaktioni ja…
167 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäMereten kysymys osin yllätti minut. En tiennyt kaksijaloista paljoa, mutta olisin ainakin luullut, että ajatus siitä, että edes jotkut kaksijalat pitivät kissoista olisi ollut itsestäänselvyys. Ainakin sen perusteella, miten olimme monesti ruokamme hankkineet kaksijalkalassa. Kai kaksijalkojen täytyi pitää kissoista, jos suostuivat ruokkimaan meitä sillä tavoin kylmänä vuodenaikana,…
166 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäTähdenlento oli suostunut ottamaan minut mukaansa yölliselle tutkimusretkelle. Kävisimme tarkistamassa, mitä edessäpäin oli ennen kuin veisimme koko porukan sinne. Sillä välin muut nukkuisivat. Tähdenlento tarjotui kertomaan tarinan loukkaantuneesta tassustaan, vaikka olin kuullut sen jo. Halusin kuitenkin kuulla sen uudelleen, koska mikäpäs sen parempaa kuin tarina puissa kulkiessa…
675 sanaa | 15 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäMatka oli taittunut hienosti. Olimme päässeet jo kauaksi sieltä, mistä lähdimme ja uudet maisemat aukesivat silmiemme edessä joka päivä – tai ainakin lähes joka päivä. Harjus tuntui pitävän Mereten seurasta kovasti ja yritti lyöttäytyä jatkuvasti hänen kanssaan, jos se vain oli mahdollista. Joukkoomme oli myös liittynyt Lohi,…
1145 sanaa | 25 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKehräsin rakkaimpani sylissä, kun hän silitti minua vanhuudesta ryppyyntyneillä tassuillaan. Hänen pennunpentunsa olivat taas kylässä ja viskelivät nelikulmion muotoisia paloja päällekkäin alustalle, jonka ympärillä istuivat. He huudahtelivat toisinaan toisilleen jotain, mutta eivät sellaisia sanoja, joita olisin vielä ehtinyt oppia tuntemaan. Kierähdin kyljelleni raukeana ja tunsin kaksijalkani heiveröisen…
