Klaanittomien tarinat
3663 sanaa | 81 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Auroora //Erakko | Seurasin katseellani Isaa, joka vaani pahaa aavistamatonta hiirtä. Hän ei tiennyt minun katselevan häntä, ja hyvä niin. Nuori naaras tuskin jaksaisi keskittyä yhtä hyvin kuin nyt jos tietäisi, että hänellä on yleisöä. Hänen häntänsä kiemurteli ilmassa kuin oman tahdon omaavana. Vihreät silmät olivat…
385 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Dodock //Erakko | Bamse avasi silmänsä mairean tyytyväisenä hyvin nukutusta yössä.Aurinko valaisi tämän hiukan ankeahkon väliaikaisen asumuksen, Josta kolli lähtisi tänään. Bamse meni ulos ahtaasta kolostaan venyttelemään energisenä. Kun tämä lopetti verryttelyn, Tämä katsoi ympärilleen. Mihin hän lähtisi? Täältä ei enää löytynyt saalista, joten hänen oli…
1004 sanaa | 22 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Lonely Warrior //Erakko | Veljeni oli saanut pentuja. Terveitä, eläviä pentuja. Minä olin setä. Olin jäänyt sanattomaksi Ruskan sanojen jälkeen. Miten vanhoja he olisivat? Paljostako olin ehtinyt jäämään paitsi? Ruskatassukin oli jo melkein aikuinen ja ja tunsin syyllisyyttä siitä, etten ollut paikalla hänen kasvaessaan. Minulta oli…
474 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Lonely Warrior //Erakko | Kun käperryin sille sammalpedille, jossa olin viimeksi nukkunut vuodenaikoja sitten oloni oli sekava ja pääni miljoonista tunteista pyörällä. En kyennyt vielä käsittämään sitä, että matkani oli päättynyt; tämä ei ollut unta, enkä enää matkaisi päivästä toiseen maiden ja mantujen halki. Tämä tuntui…
321 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Lonely Warrior //Erakko | Olin oikeastaan menettänyt kaiken toiveikkuuteni viimeaikaisten tapahtumien jälkeen. Päivät eivät eronneet toisistaan millään tavalla ja arki oli yhtä harmaata sumua. Olisi ihan sama jos jäisin vain hankeen makaamaan, ei maailma kuitenkaan ollut puolellani. Näkymä alkoi taas näyttää tutulta, kuten tasaisin väliajoin kävi….
779 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Lonely Warrior //Erakko | Makasin dramaattisesti selälläni ränsistyneen kaksijalanpesän puisella lattialla ja vedin henkeä kuin jokainen niistä voisi olla viimeiseni. Olin kuolemassa tylsyyteen. Tähän elämäni päättyisi. Uljas Mäihä kuolisi muiden kissojen värittömän elämän sivullisena uhrina. Mikä tragedia. “Mäihä, nouse ylös”, Arven vanha ääni sanoi yllättävän läheltä….
419 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Aaduska //Erakko | Hytisin kylmissäni ja nälissäni puun alla ja yritin löytää suojaa, mutta en ollut löytänyt yhtään riistaa tain suojaa sitten Lehtikadon alun. * Voisin mennä vaikka etsimään jos tuolta metsästä löytyisi riistaa. Ajattelin toiveikkaasti. Katselin hetken metsää ja vilkaisin taakseni kunnes lähdin kulkemaan puuni…
1162 sanaa | 26 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Lonely Warrior //Erakko | Lumi narskui aina kun painoin tassuni sen pinnalle. Polkuanturani olivat jo turtuneet kylmyyteen ja pörhistetty turkki yritti pitää pakkasen loitolla, vaikkakaan lumesta märät tassuni eivät auttaneet asiaa. Olimme vaeltaneet jo taas päivätolkulla ilman pientäkään toivon häivähdystä. Olimme saapuneet taas kaksijalkalaan. Tuntui, kuin…
513 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Lonely Warrior //Erakko | Hah ja niinpä Keijukainen ja Tyrskytassu jäivät odottamaan Kuolonklaania myydäkseen sielunsa tuolle aivosoluja tuhoavalle klaanielämälle. Vaikka minä olin se, kellä oli kaulanpanta niin tuo kaksikko tulisi elämään seuraavat elämänvaiheensa lieassa. Mitkä typerykset. Pudistelin päätäni vaikuttaakseni dramaattisemmalta, vaikka ajatukset olivatkin yksin minun ja…
