Kuolonklaanin tarinat
344 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Huomenkyyhky toisteli Eloklaanin päällikön sanoja mielessään. Naaras läähätti stressaantuneena ja katsoi Mesitähteä avuttomasti. Häntä pelotti, hän halusi takaisin leiriin. Naaras uhkui hiljaa. Hän olisi halunnut ponnistaa, mutta ei uskaltanut. Entä jos hän tai pennut kuolisivat tähän? ”Ponnista vain”, Mesitähti kannusti vihollisklaanin kuningatarta rauhalliseen ja tyyneen…
365 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ruska Nyökkäsin Lumikkoviikselle hiljaa, käännähdin Nuppujuovan puoleen, naaras sipaisi poskeltani kyyneliä hännällään. ”Odota sinä täällä, kun menemme katsomaan Aamupentua”, sanoin naaraalle, äänessäni oli surua, ja murhetta. Käänsin katseeni takaisin Lumikkoviikseen. Naaras vaikutti oudon rauhalliselta, vaikka emo oli kuollut. Siristin silmiäni, mutta annoin asian olla. ”J-jos vain…
254 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Lumikkoviiksi katseli kohtaa johon hänen paras ystävänsä katosi. Sydämessä tuntuvat kynnet puristivat kovempaa, kun hetkessä Lumikkoviiksi koki jokaisen heidän yhteisen muiston uudelleen – alkuajoista tähän hetkeen. Lumikkoviiksi itki hetken vikisten Orvokkisydämen perään mutta hän hengitteli rauhallisesti. Kohta oli sama missä Orvokkisydän oli menettänyt oman poikansa…
302 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Koivu Lämpöä. Pehmeyttä. Pimeyttä. Puoleensa vetävää tuoksua. Tunnustelua. Maistelua. Kylläisyyden ja mielihyvän tunne. Pieni harmaavalkoinen pentu ei tiennyt vielä, mitä mikään näistä oli, mutta alkoi pikkuhiljaa erottamaan näitä aistikokemuksia toisistaan. Emo oli tämän näkökulmasta jokin suuri ja pehmeä asia, joka toi sitä turvallisemman olon, mitä lähempänä…
462 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Hehkuaskeleen yrtit alkoivat viidentenä päivänä näyttää Yrttitassun mielestä jo aika herkullisilta. Parantajan pesässä oli aivan yhtä tylsää kuin aiempinakin päivinä oli ollut, ja kiusaus käydä hiukan haistelemassa ja maistelemassa yrttivarastojen antimia kävi hänelle koko ajan vaikeammaksi vastustaa. Hehkuaskel oli kerännyt lukuisia kekoja erilaisia siemeniä, marjoja…
278 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Jääviilto käveli Virtatassun edellä ulos leiristä ja päätti suunnata Lehtikuusilaaksoon. Soturi halusi kävellä laaksoon ja muistella hetkeä, jolloin hän – apunaan pari muuta kuolonklaanilaista – oli surmannut Punatähden. Jääviilto tiesi, että hän oli tehnyt suurimman työn entisen päällikön tappamisessa. Mikäli siitä olisi muille voinut kertoa,…
340 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Olin jumissa parantajan pesällä. Vaikka kuinka anoin ja kerjäsin, Hehkuaskel ei suostunut päästämään minua takaisin soturikoulutukseni pariin ennen kuin jalkani olisi täysin ennallaan. Olin yrittänyt esittää, ettei se oikeastaan ollut enää kipeä, että pystyisin aivan helposti juoksemaan vaikka täältä Hehkulammelle, mutta sain huomata, etten ollut…
2211 sanaa | 49 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Sulkavirrasta tuntui kuin hän olisi elänyt viime päivät maailmassa, joka oli täynnä sumua. Naaraan koko elämä oli hajonnut tuhansiin pirstaleisiin sillä hetkellä, kun Päivänsäde oli ilmoittanut Ruskalinnun kuolleen. Harmaanruskea naaraskissa koki menettäneensä kaiken. Yhtäkkiä mikään ei ollutkaan tuntunut miltään ja Sulkavirta oli halunnut vain lakata…
351 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Sirius Kävelin Latvaruusun kanssa soturien pesään. ”Hei Latvaruusu, olemmehan kumppaneita, oikeasti?” kysyin varmistukseksi. ”Totta kai! Siitähän jo sovittiin.” Latvaruusu kehräsi. Katsoin naarasta lempeästi silmiin. Raahasin vuoteeni varovasti hänen viereensä. ”Minun täytyy kertoa sinulle yksi asia.” kuiskasin, etteivät muut kuulisi. Latvaruusu katsahti minuun. ”No mitä se on?”…
619 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ruska Odotin henkeä pidättäen, että Henkäystähti lähtisi pois Mäyräkynnen luota. En uskaltanut rynnätä kumppanini luo. Henkäystähti vetäytyi omaan pesäänsä, ja ryntäsin niin nopeasti kuin jaloistani pääsin Mäyräkynnen luo. Kollin lasittunut katse, katsoi tyhjyyteen. Poskilleni vieri kyyneliä, miksi Henkäystähti oli niin julma! Hän riisto minun elämän rakkauden!…
