Kuolonklaanin tarinat
183 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Emme olleet ehtineet edes lähteä leiristä mestarini kanssa, kun ongelmat olivat jo alkaneet: Soturi oli uhannut pitää minulle uimisharjoitukset aukion lammessa, mistä minä olin jyrkästi kieltäytynyt. Jääviillon täytyi olla typerä, jos hän luuli minun lähtevän mukaan kaikkiin hänen hulluutuksiinsa vain koska oppilaan oli muka toteltava…
616 sanaa | 16 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Aura Kaamoskukka harppoi reippaasti Hämärätassun metsässä. Routainen maa tuntui inhottavalta hänen tassujensa alla ja kollikissan ilme oli vihainen. Hämärätassu oli aivastuksellaan säikäyttänyt hänen vaanimansa rastaan tiehensä ja Kaamoskukan teki juuri nyt mieli rastasta. Kuinka naaras olikin saattanut olla niin hiirenaivoinen otus? Kaiken lisäksi Hämärätassulla oli…
489 sanaa | 12 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Aura Huomenkyyhky juoksi variksia ja korppeja karkuun hätääntyneenä. Lintuparvi kiusasi tiineä naarasta ja kaiken päälle ilmassa kaikuivat Jääviillon pilkkahuudot. ”Mene pois Jääviilto, mene pois!” Huomenkyyhky ulvoi pimeyteen ja lähestyi jokea. Hän osasi uida hieman, Jääviilto toivottavasti ei. Naaraan räpäyttäessä silmiään tuttu ja tasainen nummimaisema oli…
304 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Höyhenhalla istui aukiolla ylpeänä hymyillen, kun Hahtuvapentua, Katajapentua ja Untuvapentua nimitettiin parhaillaan oppilaaksi. “Hahtuvapentu. Sinä olet tästä lähtien Hahtuvatassu ja Pikkukaaos saa kouluttaa sinua”, Henkäystähti saneli. “Katajapentu sinä olet tästä lähtien Katajatassu ja mestariksesi saat Pikiturkin ja sinä Untuvapentu olet Untuva tassu ja saat mestariksesi…
786 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Tänään luvassa olisivat kiipeilyharjoitukset! Olimme Kylmäliekin kanssa viilanneet viime päivät vaanimista, ja hänen sanojensa mukaan olin jo tehnyt edistystä. Tiesin kuitenkin, etten missään nimessä ollut vaanimisessa tai ylipäätään metsästämisessä mikään mestari, ja tuskin koskaan tulisin olemaan. Mutta hällä väliä. Taisteleminen ja kiipeileminen ja juokseminen ja…
933 sanaa | 21 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Aaltosalaman hymy, vaikkakin vaisu, sai minutkin hymyilemään hiukan. ”Toivon samaa”, vastasin vakavasti. Kuolonklaanin menestyminen tekojemme seurauksena olisikin ainoa lohtuni. En halunnut, että nuo kissat tai Punatähti olisivat kuolleet turhaan. Kuolonklaanista olisi pakko tulla vahvempi Henkäysvarjon johdolla; se, että me olisimme olleet väärässä, ei ollut vaihtoehto….
1020 sanaa | 23 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Minut oli viimein nimitetty oppilaaksi. Ai että! Pentuaikojen tylsät ja värittömät päivät tarhalla olivat takana, ja uudet seikkailut odottivat minua. Tänään olisi vuorossa ensimmäiset oikeat harjoitukseni. En malttanut odottaa! Olin noussut varmuuden varalta jo ennen auringon nousua, sillä en halunnut myöhästyä ja tuottaa heti pettymystä…
350 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Jääviilto ei ollut tyytyväinen Virtatassun koppavaan käytökseen, kun naaras kulki mestarinsa ohi ja suuntasi kohti leirin uloskäyntiä, alkaen sitten hoputtamaan vanhempaa kissaa. ”Olenko sanonut, että olemme menossa ulos?” punaturkkinen soturi kysyi ja kohotti leukaansa virnuillen ylöspäin. Virtatassu kurtisti kulmiaan. ”Leirissäkö meinasit harjoitella?” raidallinen oppilas tuhahti…
194 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Kauneusuneni keskeytyivät, kun Jääviillon kamala rääkynä herätti koko pesän. Kolli hoputti minua harjoituksiin. Ilmeisesti parantaja oli viimein näyttänyt tälle vihreää väriä takaisin soturin tehtäviin palaamiselle, ja siitäkös vasta riemu repesi. Sain muilta oppilailta paheksuvia katseita, sillä juuri minun mestarini oli herättänyt heidät kaikki kutsuessaan minua….
345 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Pimentovarjon tapa puhua nosti nuoren soturin karvat pystyyn. Hän oli luullut emoaan erilaiseksi, mutta toinen olikin yhtä hyödytön mitä eilispäivän riista. Kaamoskukka ei vastannut naaraalle mitään, vaikka toinen olikin täysin oikeassa. Hän seisoi tasan vain itsensä puolella. ”Mitä sinä muka tiedät minusta?” Kaamoskukka naukaisi matalalla…
