Eloklaanin tarinat
379 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Kiersin leiriä jo kolmatta kertaa etsien kuumeisesti kumppanini laikukasta hahmoa. Olin herännyt ansaituilta päiväunilta vain hetki sitten kamaliin painajaisiin. Leirissä oli alkanut kiertää huhu viheryskästä aikaisemmin aamulla, mutta Mesitähti ei ollut vielä varmistanut mitään, mitä hän luultavasti kyllä tekisi pian, jos kissojen puheet pitivät…
407 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Nyökkäsin ja katsahdin Mesitähteen vielä rohkaisevasti. “Päätöksillä ei ole kiire, muista se. Mieti vain niin kauan kuin on tarvis ja olen varma, että löydät oikean ratkaisun. Minä uskon sinuun Mesitähti. Voit tulla pyytämään minua juttelemaan jos sinusta tuntuu joskus siltä, että haluat puhua. Olen…
355 sanaa | 9 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: EmppuOmppu Pohjapentu oli sanonut ääneen juuri sen, mistä olin pelännytkin olevan kyse. Yskänpuuska ravisteli armottomasti pientä pentua, jonka silmät olivat kostuneet kyynelistä. Näky riipaisi minua suoraan sydämestä. ”Ei Tähtiklaania sinua vie”, yritin puhua rauhoittelevasti, mutta en tiennyt, kuinka hyvin sisälläni kasvava pelko kuului äänestäni. ”Sinä…
216 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Nostin entistä väsyneemmän katseeni kohti luokseni tullutta kissaa. Kissan turkin väri oli tummanruskea, mutta katseeni ei juuri nyt jaksanut kohdistua muihin yksityiskohtiin. Jäänsiniset silmät erottuivat selkeästi tumman turkin seasta. ”Hei pikkuinen, miten voit?” kolli oli kysynyt ja tullut minua lähemmäksi. Olin edelleen kovin väsynyt. Jokin…
1273 sanaa | 33 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: EmppuOmppu Turkkiani vasten tuntuva lämpö ja kevyt kylkien kohoilu kertoivat minulle Korppisiiven olevan yhä vieressäni. Naaras oli tullut viime yönä samalle sammalvuoteelle kanssani, kuten meillä oli ollut tapana nukkua ennen Tyrskytassun karkotusta ja perheenlisäystä nyt ylipäätänsäkin. Oli ihanaa, että välimme olivat nyt taas kunnossa, eikä…
301 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Olin maannut tällä vuoteella jo ties kuinka kauan. Jossain vaiheessa oli ollut pimeää, joten ilmeisesti ainakin yö oli mennyt. Nyt valo yritti tunkeutua sairasaukion tiiviiden seinämien lävitse hämärälle aukiolle. Oloni ei ollut parantunut, päinvastoin. Olin ollut hurjan väsynyt ja kaiken kukkuraksi jokaista lihastani särki. Yön…
770 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Leimutassu oli siivoamassa lehtisilppua varaston pohjalta, kun yhtäkkiä Aurinkokajo tupsahti Pohjapennun kanssa sairasaukiolle. Hän oli tassutellut heitä vastaan, ja kuningatar oli kertonut hänelle, että pieni pentu oli kai vilustunut. Pienokainen itsekin oli valittanut huonoa oloaan ja kysynyt Leimutassulta, voisiko hän auttaa. ”Katsotaan, mitä voin tehdä…
494 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Elämäni oli varsin tavallista pennun elämää. Se oli ollut sitä jo muutaman kuun ajan. Minä vain lähinnä istuskelin pentutarhan edustalla ja seurasin sotureiden tekemisiä tai nukuin pentutarhassa omalla vuoteellani. Loistopentu ei ollut kovinkaan hyvä leikkitoveri. Hän halusi pysytellä Aurinkokajon lähellä koko ajan. Minä olisin tahtonut…
197 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Shummer Putoustassu käveli yhdessä mestarinsa kanssa. He etsivät sopivaa saalistusharjoittelu paikkaa. Lopulta mestari ja oppilas päättivät saalistaa sekametsässä jossain päin reviirien rajaa. Putoustassu asettui kauemmas mestaristaan ja valmistautui vaanimaan. -Muista sitten että älä hätiköi, Putoustassu, Hopeaputous kuiskasi oppilaan perään kun tämä alkoi hiipimään kohti oravaa jonka…
180 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu ”En tietenkään kerro”, Leimutassu lupasi. Hän laski häntänsä rauhoittelevasti kermanvärisen kollin lavalle ja loi tälle lempeän hymyn. ”Se pysyy vain meidän kahden välisenä tietona.” Mahlahalla näytti huojentuneelta, eikä hän vaikuttanut epäilevän sitä, pitäisikö Leimutassu sanaansa. ”Kiitos.” ”Mahlahalla!” Leimutassu käänsi päätään äänen suuntaan ja näki Utusielun…
