Eloklaanin tarinat
225 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Katselin hiljaa parantajan pesän suulta emoa. Hänen kehonsa oli täynnä haavoja ja hänen vatsansa oli pyöristynyt tulevista pennuista. En pitänyt siitä. Lehtomyrskyn piti olla vain ja ainoastaan minun ja Varputassun emo! Miksi hän ikinä haluaisi lisää rääkyviä pikkupentuja klaaniin. Sypressikuiskeen pennutkin olivat jo aivan tarpeeksi….
168 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Vienotassun lintuallergian paljastuminen tuli Leimusilmälle pienoisena järkytyksenä. Miten hän ei ollut tiennyt siitä? Ja ennen kaikkea miksi Vienotassu ei ollut sanonut mitään? Hän olisi välttänyt ottamasta tuoresaaliskasasta lintuja, jos olisi tiennyt, ettei Vienotassu pystynyt syömään niitä. Oppilas jännitti vatsaansa selvästi kivuissaan, kun hän tunnusteli sitä…
5194 sanaa | 133 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Ampiainen Roikun ilmassa silmät ummessa, ummessa kuten pennuilla yleensä syntymän jälkeen olivatkin. En tuntenut tassujeni alla mitään.. Oliko niiden alla edes tarkoitus olla mitään? Yhtäkkisesti kuitenkin päädyin koskettamaan johonkin, minut oli laitettu kiinni johonkin pehmeään ja lämpimään.. Ehkä se oli emo? Miukaisin kovaan ääneen ja…
168 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Kohautin lapojani. Toisaalta minullakaan ei oikein ollut muita ystäviä kuin Karjuvirne. “Ei kyllä minullakaan. Kuuhohteestakin on tullut soturi eikä meillä ole harjoituksia ja nyt oli tämä sairaus”, sanoin poiketen hieman aiheesta. “Olet onnekas, kun parannuit. Joinakin hetkinä vaikutti siltä, ettei se ollut todennäköistä”, Karjuvirne sanoi…
155 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ampiainen ”Minä söin.. Kottaraisen haukkatassun kanssa!” miuun irvistellen kivusta. ”Vaikka tiedän hyvin olevani allerginen linnuille..” lisään vähän nolona mutta niin hiljaa että leimusilmä ei ehk edes kuulisi. Leimusilmä katseli minua hetken hölmistyneenä mutta alkoi sitten tunnustella vatsaani. ”En edes tiennyt, Miksi et ole kertonut minulle aiemmin?”…
259 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Tuntui, etten saattanut hengittää. Tuntui siltä, että keuhkoni oli revitty ulos kehostani ja yritin nyt haukkoa ilmaa kuin maalle joutunut kala. Oikeastihan tietenkään niin ei ollut. “Oli hänen aikansa mennä, ja sinulla on vielä niin paljon, jonka edestä elää ja mitä kokea”, kähisin hiljaa Sädesäihkeen…
262 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Tuijotin silmät suurina Käärmekultaa. En pystynyt katsomaan emoani, joka oli juuri menehtynyt silmiemme edessä. Painauduin naaraaseen kiinni ja annoin itseni alkaa nyyhkyttämään. En pystynyt ymmärtämään, että oma emoni, joka oli synnyttänyt minut, kasvattanut minut, opettanut minulle tärkeitä asioita ja vaikka mitä muuta, oli kuollut. Surin…
6530 sanaa | 145 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Jänöpentu otti ensimmäisen henkäyksensä ilmaa. Hänen ympärillään tuntui kylmältä ja inhalta. Hän alkoi heti vinkumaan. Hän tunsi pari pontevaa nuolaisua turkillaan ja sitten hänet siirrettiin emon vatsan turviin. Pieni vastasyntynyt kolli kulki heti kohti maidon hajua ja alkoi imeä maitoa. Emon ja maidon lämpö antoivat…
152 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Huoli läikähti Leimusilmän sisällä, kun hänen oppilaansa kompuroi sisälle pesään ilmeisen tuskaisen näköisenä ja lysähti omaan vuoteeseensa. Parantaja keskeytti puuhansa ja tassutti katsomaan naarasta. Kun hän kysyi Vienotassulta, oliko tämä kunnossa, oppilas vastasi mahaansa koskevan. Leimusilmä kurtisti kulmiaan. Oliko tämä syönyt jotakin pilaantunutta? “Milloin se…
767 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Juttelimme Sädesäihkeen kanssa rennosti, minun makoillessani parantajan pesän sairaspedeillä. Kolli huolehti, että minulla oli varmasti kaikki hyvin, joka oikeastaan lämmitti sydäntäni. Tuntui mukavalta, kun kolli tuntui olevan aidosti huolissaan. Hän höpötti niitä näitä ja saattoi välillä kysyä sattuiko minua tai voinko hyvin. Pian kuitenkin pesään…
